Mielipiteet

Ehdokasmielipide: Puolustusvoimien muu toiminta ei saa kärsiä isoista hankinnoista

Panssariprikaatin varusmiehiä talvisen liikuntakoulutuksen tuoksinassa helmikuussa vuonna 2011. Kuvaaja: Juhani Salo

Puolustusvoimissa on meneillään kaksi strategista suorituskykyhanketta.

HX-hankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvat Hornetit. Laivue 2020 -hankkeella korvataan merivoimien poistuvat alukset.

Hankkeet ovat erittäin merkittäviä niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Hankkeet vaikutukset ulottuvat kaikkialle puolustusvoimiin, ellei valtio huolehdi hankkeiden läpiviennin edellytyksistä. Hankkeiden rahoitus pitää järjestää niin, ettei puolustusvoimien muu toiminta kärsi niistä.

Puolustusvoimien päivittäinen toiminta kertausharjoituksineen pitää turvata. Varusmiehille pitää antaa sellainen koulutus, että he varmasti suoriutuvat sodan ajan tehtävistään.

Reserviläisiä pitää kouluttaa niin, että varusmiehenä opitut taidot pysyvät yllä ja kehittyvät sekä siviilistä hankittua osaamista käytetään hyväksi.

Sodan ajan joukkojen kokoonpanoa ei saa supistaa.

Nykyinen 280 000 henkilön vahvuiset joukot ovat uskottavan maanpuolustuksen kannalta minimi. Kaikki joukot pitää varustaa asianmukaisesti.

Kertausharjoitukset pitävät yllä reserviläisten maanpuolustustaitoja ja sodan ajan joukkojen suorituskykyä. Kertausharjoitusten määrää pitää kasvattaa niin, että jokainen sodan ajan joukkoon sijoitettu reserviläinen pääsee harjoittelemaan taitojaan vähintään kerran kymmenessä vuodessa.

Kertausharjoitusten lisäksi pitää lisätä vapaaehtoisten harjoitusten määrää.

Puolustusministeriö valmistelee Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämän sotilaallisen koulutuksen siirtämistä puolustusvoimille.

Puolustusvoimille ei ole kuitenkaan tulossa lisäresursseja koulutuksen järjestämistä varten, vaan puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja kohdennetaan uudelleen.

Sodan ajan joukkojen taitojen sekä varustuksen ylläpito kuuluu puolustusvoimille, mutta ilman riittäviä resursseja ylläpito jää vajavaiseksi. Maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin pitää panostaa, jotta turvaamme kansakuntamme tulevaisuuden.

 

Vaalikeskustelun pelisäännöt Hämeen Sanomissa

Alkaneena keväänä järjestetään kahdet valtiolliset vaalit, eduskuntavaalit huhtikuun puolivälissä ja europarlamenttivaalit toukokuussa.

Vaalien lähestyessä Hämeen Sanomien mielipidepalsta on käytettävissä vaalikeskusteluun sekä tiedonvälittäjänä että kansanvaltaa kannattavana keskustelufoorumina ilman eri rajoituksia.

Osa mielipidekirjoituksista julkaistaan myös Hämeen Sanomien verkkoversiossa.

Vaalikeskustelussa on keskityttävä mahdollisimman tarkasti rajattuihin ja kantahämäläisiä koskettaviin asioihin ja mieluiten uusiin keskusteluavauksiin.

Henkilö- tai ryhmäesittelyt sekä yleiset vaaliohjelmajulistukset eivät ole toivottuja.

Kirjoituksia koskevat mielipidepalstan yleiset pelisäännöt. Niiden on oltava lyhyitä ja ytimekkäitä. Enimmäispituus on välilyönteineen noin 2000 merkkiä.

Kirjoitusten lopussa kirjoittajan on mainittava nimensä lisäksi mahdollinen ehdokkuutensa, puoluekantansa ja paikkakuntansa.

Kansanedustajaehdokkaiden lisäksi kirjoituksia julkaistaan luonnollisesti edelleen myös muilta kantahämäläisiltä ja myös vaaleihin liittymättömistä aiheista.

Mielipidepalstaa ei ole varattu pelkkään vaalikeskusteluun.

Kaikilta kirjoittajilta toivotaan avoimuutta ja esiintymistä omalla nimellään.

On ehdottoman tärkeää, että kirjoittajat kertovat toimituksen tietoon yhteystietonsa, joista etenkin paikkakunta on oleellinen.

Palstan sähköpostiosoite on mielipide@hameensanomat.fi
Osoitteessa ja puhelinnumerossa 03-6151 452 mahdollisiin tiedusteluihin vastaa pääkirjoitus- ja mielipidetoimittaja Rauno Lahti.