fbpx
Mielipiteet

Eläkeläisjärjestöt: Aktiivinen kansalaistoiminta on osa kunnan ja alueen elinvoimaa – Nyt on syytä puhua järjestöjen asemasta

Kumppanuustalo on monipuolisen kansalaistoiminnan keskus Hämeenlinnassa. Kuva on toukokuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistumista koskeneesta yleisötilaisuudesta. Kuva: Tomi Vesaharju
Kumppanuustalo on monipuolisen kansalaistoiminnan keskus Hämeenlinnassa. Kuva on toukokuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistumista koskeneesta yleisötilaisuudesta. Kuva: Tomi Vesaharju

Järjestöt ovat lisäresursseina myös hyvinvointialueilla. Järjestöjen merkitys kansalaistoiminnan kanavoimisessa ja tuottamisessa on merkittävä. Eläkeläisjärjestöt tukevat ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja haluamme myös olla mukana kokemusasiantuntijoina palvelujen kehittämisessä.

Järjestöissä on elämäntilanteen ymmärrystä ja ihminen keskiöön -kyvykkyyttä. Monissa kunnissa järjestöt nähdään jo kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kumppaneina.

Eläkeläisjärjestöt tarjoavat toimintaa, tekemistä ja tukevat näin ikäihmisten toimintakykyä. Eläkeläisjärjestöissä vahvistetaan kansalaistaitoja digikerhoissa ja jaetaan tietoa julkisista ja yksityisistä palveluista.

Kulttuuria, liikuntaa, ystävätoimintaa ja vertaistukea

Monenlainen virkistystoiminta kulttuurin ja liikunnan muodossa on tärkeä osa eläkeläisjärjestöjen toimintaa.

Ystävätoiminta ja kohtaamispaikat tarjoavat vapaaehtoisuuteen perustuvaa vertaistukea ja vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta eri elämäntilanteissa. Näitä kaikkia voidaan hyvällä syyllä kutsua eläkeläisjärjestöjen hyte-toiminnoiksi (=hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnat).

Laki hyvinvointialueista (29.6.2021/611) nostaa esille hyvinvointialueiden asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeudet osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. On pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Nyt on syytä puhua järjestöjen asemasta!

Hyvinvointialueiden valmistelutyö jo käynnissä väliaikaisten valmistelutoimielinten (VATE) toimesta, vaikka lain (29.6.2021/611) 29 § tulee voimaan vasta 1.3.2022. On siis syytä puhua järjestöstrategiasta ja järjestöjen asemasta jo nyt!

On tärkeää muistuttaa, että julkinen sektori tarvitsee järjestökumppaneita. Kunta-järjestöyhteistyö tarvitsee vuoropuhelua, samoin kuin hyvinvointialue-järjestöyhteistyö.

Päätösten järjestövaikutukset on tunnistettava, ennakoitava ja arvioitava. Järjestöt tarvitsevat tukea, tiloja ja toiminta-avustuksia.

Tieto järjestöistä on oltava osa kunnan ja hyvinvointialueen tietojohtamista.

Järjestöjä on kuultava

Hyvinvointialueen kumppanuudesta ja yhteistyörakenteesta järjestöjen kanssa on sovittava hyvinvointistrategiassa. Järjestöjen mahdollisuudet osallistua ja tulla kuulluiksi hyvinvointialueen päätöksenteossa on turvattava.

Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta toimii Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella ja edustaa järjestöjen kautta noin 15 000 ikäihmistä. Neuvottelukunta pyrkii turvaamaan eri toimijoiden kanssa mm. viestinnällisin keinoin ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta, niin nykyisen kuntarakenteen kuin tulevan aluehallinnonkin aikana.

Hämeenlinnan seutukunnan edustajat

Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta

Menot