Mielipiteet

Epidemiologi Heikki Korpela: Uutta tietoa koronaepidemiasta – Tulehdukset altistavat virukselle

Kiinalaistutkijoita työskentelemässä virologian laboratoriossa Wuhanissa. Kuva: epa08365530
Kiinalaistutkijoita työskentelemässä virologian laboratoriossa Wuhanissa. Kuva: epa08365530

Epidemiologien ja tulehduspatologien mukaan Suomen koronavirusepidemia alkaa heikentyä toukokuun puolivälissä. Auringon ultraviolettivalo, kuumuus ja kuivuus tappavat viruksen. Aikaisemmin on todettu, että kotieläinten koronavirusinfektiot sammuvat yleensä alkukesällä.

Laumasuoja eli laumaimmuniteetti alkaa myös vähentää koronavirukseen sairastumista. Esimerkiksi influenssaepidemioilla on suuri kausivaihtelu. Epidemioita esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla marraskuusta maaliskuuhun ja eteläisellä puoliskolla kesäkuusta elokuuhun. Poikkeuksena ovat tappajaviruksien aiheuttamat influenssaepidemiat, kuten Espanjantauti.

Suomi selviytynee hyvin

Käsitykseni mukaan Suomi tulee selviytymään koronavirusepidemiasta hyvin. Suomessa sairastuneiden ja kuolleiden määrä on pieni. Esimerkiksi Ruotsissa on kuolleita lähes yhdeksän kertaa enemmän kuin Suomessa.

Espanjassa sairastuneita ja kuolleita on eniten ja Japanissa vähiten. Japanissa on kuollut vain yksi ihminen miljoonaa asukasta kohti.

Osa tartunnan saaneista on oireettomia tai vähäoireisia. Sen vuoksi sairastuneiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida.

Väestöjen erilaisuudesta johtuvat sekoittavat tekijät vääristävät koronavirusinfektion tilastoja.

Näitä sekoittavia tekijöitä ovat esimerkiksi ikäihmisten suuri määrä, koronavirukselle altistavat riskisairaudet, immuunipuutosta edistävät lääkkeet, runsas tupakointi, alkoholin suurkulutus ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien suuri määrä.

Antibioottiresistentit bakteerit

Koronavirusinfektiota seuraa usein bakteeri-infektio ja koronavirukseen sairastunut kuolee antibioottiresistenttiin bakteeri-infektioon. Antibioottiresistenttejä bakteereita on Espanjassa ja Italiassa yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on onnistunut koronavirusepidemian ehkäisyssä hyvin. Rajoittavat määräykset ovat poikkeusoloissa välttämättömiä. Toisaalta kaikkia rajoittavia määräyksiä pitää arvioida kriittisesti.

Ruotsalaiset epidemiologit ja asiantuntijat ovat todenneet, että monista rajoituksista syntyy psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja ja ongelmia. Kun yhteiskunta pysähtyy, väestön hyvinvointi heikkenee ja pahoinvointi lisääntyy.

Limakalvon immunologinen puolustus suojaa

Harvardin yliopiston tutkimuksien mukaan hengitysteiden limakalvon immunologinen puolustus suojaa koronavirusta vastaan. Se estää virusinfektion syntymistä. Limakalvon puolustusmuuri voi olla joko hyvä tai huono.

Esimerkiksi Japanin Okinawalla asuvilla on hyvä puolustusmuuri, mutta monissa länsimaissa se on huono.

Esimerkiksi runsas tupakointi vaurioittaa hengitysteiden limakalvoa ja sen värekalvoja. Hengitysteiden värekarvat puolestaan heikentävät koronaviruksen tartuttavuutta.

Limakalvon puolustusmuuria voidaan tutkia elekronimikroskoopilla tai uudella tarkkuusmikroskoopilla, nanoskoopilla.

Limakalvon immuunipuolustus käsittää mm. infektiota estävät, antimikrobiset peptidit (defensiinit), limakalvon tulehdusta estävän limakerroksen ja infektiolta suojaavat vasta-aineet. Defensiinit ovat limakalvon omia peptidiantibiootteja, jotka tuhoavat bakteereita ja viruksia.

Esimerkiksi Crohnin tautiin sairastuneilla limakalvon defensiinien määrä on vähentynyt. Se altistaa virusinfektioille.

Maailman terveimmät ihmiset Okinawalla

Okinawan saarella elävät maailman pitkäikäisimmät ja terveimmät ihmiset. He sairastuvat hyvin harvoin koronavirukselle altistaviin riskisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, syöpään tai diabetekseen.

Suomessa esimerkiksi ykköstyypin diabetesta esiintyy 30 kertaa enemmän kuin Okinawalla. Okinawalaiset syövät tulehdusta ja hapettumista estävää kasvisruokaa. Se parantaa limakalvon immunologista puolustusta.

Okinawan kasvisruoka sisältää runsaasti polyfenoleita, joista tärkeimpiä ovat flavonoidit. Näitä kasvien suojaravinteita okinavalaiset saavat eniten maailmassa ja 20 kertaa enemmän kuin suomalaiset.

Riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa

Koronavirukselle altistavien riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa, ketkä voivat sairastua tai kuolla koronavirukseen. Esimerkiksi Japanin Okinawalla ei juuri kukaan sairastu influenssaan tai koronavirusinfektioon.

Okinawalaisten immuunipuolustus on hyvin vahva ja sitä vahvistaa edelleen tulehdusta estävä ruokavalio. Ikääntyneet okinawalaiset ovat hoikkia tai jopa laihoja, eikä heillä todeta vatsaontelon sisäelinrasvan tulehdusta. Lääkkeitä okinawalaiset käyttävät hyvin vähän.

Monenlaiset tulehdukset altistavat

Harvardin yliopiston immunobiologit ovat todenneet, että monet erilaiset tulehdukset altistavat koronavirusinfektiolle. Kaupungistuminen synnyttää limakalvon immunologisen toimintahäiriön köyhdyttämällä hengitysteiden ja suoliston mikrobistoa. Se heikentää limakalvon immuunipuolustusta ja altistaa erilaisille tulehduksille.

Näitä tulehduksia voivat olla esimerkiksi vyötärölihavuuteen liittyvä vatsaontelon sisäelinrasvan tulehdus, matala-asteinen tulehdus, piilevä tulehdus, metabolinen tulehdus, suolistobakteerien endotoksiineista johtuva tulehdus ja hampaiden tukikudosten tulehdus (parodontiitti).

Ne heikentävät limakalvon puolustuskykyä ja vaurioittavat hengitysteiden limakalvon suojamuuria. Esimerkiksi hengitysteiden limakalvon tulehdus lisää astman riskiä, ja pääkaupunkiseudun väestöstä yli kymmenellä prosentilla on astma.

 

Heikki Korpela

Hämeenlinnassa asuva epidemiologi, dosentti, lääkäri, eläinlääkäri ja emeritusprofessori.

• Opiskellut ravitsemusepidemiologiaa, ravitsemuspatologiaa ja tulehduspatologiaa Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa.

• Opettanut epidemiologiaa ja ehkäisevää lääketiedettä Itä-Suomen yliopistossa ja eläinpatologiaa, ravitsemuspatologiaa ja elintarvikehygieniaa Helsingin yliopistossa.

• Ollut STM:n influenssapandemiatyöryhmän ja THL:n rokotussuositustyöryhmän jäsen.

• Ollut puolustusvoimien epidemiologina Keskussotilassairaalassa (Tilkassa) ja Naton rauhanturvajoukon päällikkölääkärinä Bosnia-Herzegovinassa.

Päivän lehti

30.5.2020