Mielipiteet

Mielipide: Fasismia mustissa autoissa ja Hämeenlinnan torilla

Lapuanliikkeen toimintaa jatkamaan syntynyt IKL perustettiin Hämeenlinnassa. IKL:n johtomiehet tarkastavat toukokuussa 1933 liikkeen ensimmäisen johtajakurssin osanottajia Hämeenlinnan torilla. Kuva: Enok Rytkönen/Yrjö Vihervuoren arkistot
Lapuan liikkeen toimintaa jatkamaan syntynyt IKL perustettiin Hämeenlinnassa. IKL:n johtomiehet tarkastavat toukokuussa 1933 liikkeen ensimmäisen johtajakurssin osanottajia Hämeenlinnan torilla. Kuva: Enok Rytkönen, arkisto

Toivottavasti moni katseli Mikaela Weurlanderin dokumentin Suomen historian synkästä jaksosta 1920–30-luvuilta (Yle Teema 12.3.). Se kertoo suomalaisesta fasismista, jota Lapuan liike harjoitti, ottaen oppinsa Italian fasistijohtaja Mussolinilta aina talonpoikaismarsseja myöten.

Dokumentissa kerrotaan myös koskettavasti Suomen ensimmäisen presidentin ja perustuslain laatijan K.J. Ståhlbergin ja hänen vaimonsa Esterin kyydityksestä.

 

Ester Ståhlbergin muistelmien teksistä: ”He saattavat tehdä meille mitä tahansa. Miten ihmiset voivat seota noin, että kääntävät kaikki käsitteet ylösalaisin ja kiihko tekee noin sokeaksi”.

Onneksi se kyyditys päättyi hyvin, mutta monen kyyditys ei niin päättynyt.

Dokumentti sopii hyvin sisällissodan käsittelyn jälkeen. Ne vuosikymmenet ovat olleet hyvin vaiettu aihe. Oli jo aikakin, että siitä historian jaksosta kerrotaan näinkin paljon.

 

Vaikka monet tietävät nimenä Lapuan liikkeen ja siitä muodostetun puolueen IKL:n, niin niistä teoista joihin he murhia myöden osallistuivat, ei tiedetä, eivätkä kaikki edes halua tietää.

Vasemmalla on kyllä tiedetty, koskihan se mm. murhineen, kyydityksineen, pahoinpitelyineen ja omaisuuksien luovutuksineen ja tuhoamisineen juuri heitä.

Dokumentti on ajankohtainen myös siksi, että Eurooppa kuohuu jälleen.

 

Populistiset, usein äärioikeistolaiset liikkeet ovat vallanneet alaa useissa Euroopan maissa. Eivätkä kaikki liikkeet ole suinkaan liikkeellä vain maahanmuuttokriittisyyden vuoksi, vaan pohjalla on äärioikeistolaisuuden tavoitteita.

EU perustettiin toisen maailmansodan jälkeen juuri siksi, että sotia ei enää aloitettaisi Euroopasta, siis rauhanliikkeeksi.

Tavoite ei ole kadonnut mihinkään. Se on tullut entistäkin tärkeämmäksi näiden ääriliikkeiden myötä, mutta myös sen ymmärtäminen, mikä nämä liikkeet synnyttää.