Mielipiteet

Forssan ja Riihimäen elinvoimalla on merkitystä - Ketä uskoa, kun johtajien näkemykset eroavat toisistaan?

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuuden suunnitelmat herättävät huolta koko maakunnassa. Kuva: Riku Hasari
Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuuden suunnitelmat herättävät huolta koko maakunnassa. Kuva: Riku Hasari

Kanta-Hämeen keskussairaalan ylilääkärit kirjoittivat HäSassa 29.5.: ”Assin suunnittelun lähtökohtana ei ole missään vaiheessa ollut toimintojen keskittäminen Hämeenlinnaan, vaan erikoissairaanhoidon palveluita on jatkossa saatavilla vähintään nykyisellä tasolla myös Forssassa ja Riihimäellä.”

Kuitenkin Assi-sairaalan webinaarissa 28.5. kuulimme sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Rannan kertovan, että erikoissairaanhoidon vuodeosastojen toiminnalle ei löydy järkeviä hajauttavia ratkaisuja.

Rannan mukaan Forssan ja Riihimäen sairaaloissa voi olla avohoito-, sähköisiä ja kuntoutuspalveluita. Ei siis enää esh:n vuodeosastoja. Kyseisessä tilaisuudessa puhui myös Nordic Healthcare Groupista johtaja Olli Tolkki. Hän pohjusti sairaanhoitopiirin johtajan näkökulmaa kertoen, ettei pidä erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hajauttamista järkevänä. Lisäksi hän näki, että erikoissairaanhoito on järjestettävä niin, että koordinaatio ja johto tapahtuu yhdestä paikasta.

Keskussairaalan lääkäreiden ja sairaanhoitopiirin johtajan näkemykset eroavat toisistaan. Ketä uskoa?

Mistä opiskelijoille harjoittelupaikat?

Maakunnan elinvoima syntyy menestyvien seutujen elinvoimasta.

Uudesta keskussairaalasta on tarkoitus vähentää vuodeosastopaikkoja 39. Jos kaavailut Forssan ja Riihimäen sairaalan esh-vuodeosastotoiminnan alasajosta toteutetaan, miten vuodeosastopaikat jatkossa riittävät? Nykyisellään Forssan sairaala on tarjonnut esh:n vuodeosastopaikkoja myös maakunnan muille kunnille toisinaan jopa niin, ettei ole ollutkaan paikkoja oman seudun potilaille.

Johtaja Tolkin mukaan laadukkaan ja kustannustehokkaan keskussairaalan väestöpohjan pitäisi olla vähintään 200 000 ja ideaali olisi 250 000 tai enemmän. Kanta-Hämeen väkiluku on 170 000, moni kunnista on ollut muuttotappiokuntia jo pitkään. Yritetäänkö keskittämisellä pelastaa yksi sairaala muiden sairaaloiden ja seutujen elinvoiman kustannuksella?

Sairaanhoitajakoulutuksen järjestäminen Forssassa vaikeutuu, kun olisi opiskelijoille tarjolla harjoittelupaikkoja vain perusterveydenhuollossa.

Miksi maakunnassa ja sairaanhoitopiirissä ei käydä rakentavaa ja avointa keskustelua peruskuntien kanssa kolmen sairaalan tulevaisuudesta?

Keskustelua ovat vaatineet mm. helmikuussa Forssan seudun neljä maaseutukuntaa ja Hyky. Keskustelu erikoissairaanhoidon työnjaosta kolmen sairaalan kesken ja maakunnan Sote-palveluverkko ovat jokaisen seudun asukkaille tärkeitä asioita saada tietää.

Viimeistään nyt on käynnistettävä vakava keskustelu siitä, miten tämä maakunta aiotaan tulevaisuudessa rakentaa: keskittämällä kaikki maakuntakeskukseen vai koko maakunta huomioiden?

Maakuntajohtaja oli ollut yhteydessä joidenkin kuntien hallituksen puheenjohtajiin tavoitteenaan ohjeistaa, mitä kunnat voivat lausua sote-hankkeista. Viranhaltijatko määrittelevät maakunnan tavoitetilan? Nyt on saatava vastaus, milloin käydään poliittiset neuvottelut kolmen sairaalamme tulevasta työnjaosta ja tehtävistä sekä Sote-palvelujen palveluverkosta maakunnassamme.

Maakunnan etu ei voi olla maakuntakeskuksen etu vaan seutujen edut pitää turvata tasapuolisesti.

Päivän lehti

10.7.2020