Mielipiteet

Hämeenlinnan entisen johdon mielipide: Todellinen seutuyhteistyö punnitaan teoilla

Seudullinen yhteistyö oli vahvasti myös kongressi- ja kulttuurikeskus Verkatehtaan takana. Kuva: Riku Hasari
Seudullinen yhteistyö oli vahvasti myös kongressi- ja kulttuurikeskus Verkatehtaan takana. Kuva: Riku Hasari

Viime viikkoina olemme saaneet lehdistä lukea, että Hämeenlinnan seudulla on käynnistelty uudelleen seutuyhteistyötä. Seutuyhteistyöllä on Hämeenlinnan seudulla pitkät perinteet. Jo 1980-luvun lopulla seudulla kunnat käynnistivät yhteistyötä.

Pysyvämpi yhteistyö kuntien välillä syntyi kuitenkin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuoliskolla. Tuon tiivistyneen seutuyhteistyön tuloksena syntyi sitten 2008 vuoden alusta uusi Hämeenlinna, johon yhdistyivät Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos.

Samassa yhteydessä lakkautettiin terveydenhuollon kuntayhtymät. Yhdistymisen ulkopuolelle jäivät Hattula ja Janakkala.

Kuntien yhteistyöllä pitkä perinne

Hämeenlinnan seudulla on siis pitkä perinne kuntien välisessä yhteistyössä. Siksi myös useampia valtakunnallisia vertailevia tutkimuksia on tehty aiheesta. Hämeenlinnan seutu oli kansallisesti yksi niitä seutuja, joissa yhteistyössä otettiin ennakkoluulottomia askelia.

Miksi Hämeenlinnan seudulla sitten onnistuttiin seudullisessa yhteistyössä? Yksi syy oli, että valtakunnallisesti teema oli hyvin ajankohtainen mm. Paras-hanke suosi seudullisten ratkaisujen syntymistä.

Kuntien oma tahto

Toinen puoli onnistumisessa oli seutukunnan ja kuntien oma tahto. Työhön osallistuivat sekä luottamushenkilöt että virkahenkilöt. Syntyi myös seudullinen yhteistyön rakenne; seutuhallitus ja seutuvaltuuskunta, jotka omalta osaltaan sitouttivat päätöksentekijät yhteisten tavoitteiden taakse.

Yhteisten tavoitteiden lisäksi tarvittiin laaja yhteinen valmistelu ja päätöksenteko. Kokemuksesta voimme sanoa, että rakenteet tuntuivat tuolloin raskailta ja joskus hitailtakin – mutta sillä kuitenkin varmistettiin mahdollisimman laaja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin.

Seutukeskus iso ratkaisu

Seutukunnan kannalta iso ja keskeinen ratkaisu oli talous- ja palkkahallinnon yhtiöittäminen ja seudullistaminen. Näin syntyi Seutukeskus, jonka tehtäväksi tuli tuottaa talous- ja palkkahallinnon palvelujen lisäksi ICT-palvelut ja seudun hankinnat.

Myöhemmin yhtiöön tuli mukaan seudullinen sijaispalvelu. Tästä seudullisesta yhtiöstä on kehittynyt valtakunnallisesti merkittävä talous- ja palkkahallinnon palveluja tarjoava Sarastia-yhtiö.

Käynnistettiin myös seudullisen elinkeinoyhtiön rakentaminen – syntyi Kehittämiskeskus Häme. Syntyprosessi oli hidas ja kivulias. Kunnissa oli hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä siitä, hyödyttääkö seudullinen elinkeinopolitiikka kaikkia kuntia.

Kehittämiskeskus saanut paljon aikaan

Kehittämiskeskus syntyi ja se oli vahvasti mukana mm. EU:n hanketoiminnassa, jolla toteutettiin elinkeinopoliittisia investointeja kuten Verkatehdas, Rastikankaan elinkeinoalueen Janakkalassa ja Moreenin alueen kehittäminen Hämeenlinnassa, samoin kuin Aulangon alueen kehittäminen ja Innoparkin kehittäminen.

Hämeenlinnan seutu oli ensimmäisenä luomassa myös seudullista kirjastoa ja kansalaisopistoa.

Sosiaalipalveluissa luotiin monia yhteisiä palveluja, joilla palveltiin koko seutukunnan asukkaita. Osa niistä käytännöistä on edelleen toiminnassa. Listaa voisi jatkaa – mutta olennaista on ehkä se, että eteenpäin mentiin, kun löytyi yhteinen tahto ja tekeminen.

Lisäarvoa on syntynyt

Hämeen Sanomien haastattelussa 18.1.2020 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio toteaa, että seutuvaltuuskunta ei tuonut mitään lisäarvoa seudullisessa yhteistyössä. Me valmisteluissa tuolloin mukana olleina olemme asiasta eri mieltä.

Muutamat edellä oleva esimerkit kertovat onnistumisista – joilla tuota lisäarvoa voitiin tuoda seudulle. Seudulla oli tahto edetä yhteistyössä ja löytää yhdessä ne asiat, palvelut, joita haluttiin edistää.

Kunnanjohtajakokoukset keskittyivät valmistelemaan ja tekivät esityksiä yhteistyöhankkeista ja seutuhallituksen ja valtuuskunnan tehtävänä oli arvioida tehtyjä esityksiä. Lopulliset päätökset tietenkin syntyivät tuolloinkin itsenäisissä kunnissa.

Katseet tulevaisuuteen

Seutuyhteistyö ei voi elää historiasta, vaan katse on nostettava tulevaisuuteen. Tässä mielikuvien maailmassa olisi kuitenkin tärkeätä, että mielikuvien lisäksi syntyy konkreettiasia asioita, joilla yhteistyötä voidaan syventää.

Erilaiset seminaarit ja lehtilausunnot luovat kyllä mielikuvia, mutta todellinen yhteistyö punnitaan kuitenkin teoilla. Tulevaisuudessa Hämeenlinnan seudulla on edelleen oikeus toivoa seutuyhteistyöltä konkreettisia asioita ja tuloksia.

Päivän lehti

23.10.2020

Fingerpori

comic