Mielipiteet

Kaupunginhallituksen pitäjäläisten mielipide: Kaupungin tulisi ottaa isot tontit tavoitteeksi

Pitäjissä riittää tilaa. Kirjoittajien mukaan kaupunki pyrkii monipuoliseen tonttitarjontaan, mutta asiaan ei tunnu kuuluvan tonttikoko. Kuva: Riku Hasari
Pitäjissä riittää tilaa. Kirjoittajien mukaan kaupunki pyrkii monipuoliseen tonttitarjontaan, mutta asiaan ei tunnu kuuluvan tonttikoko. Kuva: Riku Hasari

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2019 budjettikirjauksen, mikä tarkoittaa pitäjien elinvoiman lisäämistä muun muassa tonttipolitiikalla. Myös kaavoituskatsauksessa tämä on huomioitu.

Pitäjien valtuutetut ovat omalta osaltaan vieneet asiaa eteenpäin epävirallisella yhteistyöllään.

Hämeen Sanomissa (3.2.2020) oli mielenkiintoinen katsaus pitäjien tonttimyynnin kehityksestä. Tonttien luovutus eri aikajaksoilla on nähtävissä oheisesta taulukosta.

Tämä tilasto nostaa esiin joitakin tulkintoja. Ensimmäinen on se, että liittyneiden kuntien vanhaa tonttireserviä on ollut mukavasti jäljellä. Niillä on päästy kuntaliitoksen alkuvuodet.

Rengossa tuota reserviä oli aika runsaasti, kun se oli vastikään kaavoittanut uuden alueen. Tämä selittää muita paremmat luvut ihan viime vuosina.

Pitäjien tonttitilannetta on nyt selvitetty tarkoituksena perata pois epäkurantti tarjonta tai jalostaa niitä jollain tavalla. Tämä työ tulee palvelemaan kaupungin päätöksen tekoa.

 

Kaupunki pyrkii monipuoliseen tonttitarjontaan. Tähän ei kumminkaan tunnu kuuluvan tonttikoko. Isoista tonteista pitivät pitäjät huolta siihen saakka, kun niitä riitti.

Nyt kaupungin tulisi ottaa tämä iso tonttikoko tavoitteekseen, jotta kiinnostus voisi palautua aikaan kahden puolen kuntaliitosta.

Usein kaupunki vetoaa siihen, että ison tontin myynti ei ole yhtä kannattavaa, koska näin asukkaita mahtuu vähemmän. Usein kokemus oli, että iso tontti meni kaupaksi, ja kunta alkoi saada siitä verotuloja ja muita maksuja nopeammin.

Pienet tontit eivät tehneet kauppaansa. Niitä jopa yhdistettiin kahdeksi, jotta eivät jääneet myymättä.

 

Sitra tutki taannoin ihmisten hiilijalanjälkeä. Siinä todettiin, että maaseudun ihmisen hiilijalanjälki on pienempi kuin kaupunkilaisserkun.

Tämä selittyi sillä, että maalle haluavan ihmisen harrastuskirjo on erilainen. Ei mennä syömään lankkupihviä ja juomaan kaukaa maailmalta kuljetettuja viinejä.

Sen sijaan kuhkitaan kasvimaalla, korjataan itse omat fillarit, säilytetään pihavarastoissa veneet ja auton renkaat, pelataan lasten kanssa polttopalloa ja piipahdetaan rajan takana puolukassa.

Tämä vaatii ison tontin sekä väljyyttä sen lähiympäristössä.

Pitäjät toimivat monella muullakin tavalla hiilinieluina kaupungistumisen vastavoimana kompensoiden hiilijalanjälkeä. Tätä uskomme monen hämeenlinnalaisenkin haluavan edistää.

 

Menot