Mielipiteet

Henkisen väkivallan jäljet eivät näy

Maanantaina 15.6. vietetään kansainvälistä Kätketyt äänet -kampanjapäivää ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa vastaan. Kuva: Kuvakooste: Soile Toivonen
Maanantaina 15.6. vietetään kansainvälistä Kätketyt äänet -kampanjapäivää ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa vastaan. Kuva: Kuvakooste: Soile Toivonen

Henkistä väkivaltaa on vaikea tunnistaa ja se ei näy ulospäin, mutta sen haavat ovat syvät – joskus jopa syvemmät kuin fyysisen väkivallan. Usein pahinta on pelko ja pelossa eläminen.

Maanantaina 15.6. vietetään kansainvälistä Kätketyt äänet -kampanjapäivää ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa vastaan. Tänä vuonna Kätketyt äänet -päivänä haluamme muistuttaa tästä usein piiloon jäävästä väkivallan muodosta.

Henkisen väkivalta romuttaa uhrin itseluottamusta ja heikentää omanarvontunnetta.

Turhaa kontrolointia

Ikääntyneiden kohtaama henkinen väkivalta voi olla toisen erilaista kontrollointia ja sosiaalisen kanssakäymisen rajaamista esim. uhrin ystävien ja sukulaisten tapaamisten rajaamista sekä tapaamisten estämistä. Yllättävän usein on tilanteita, joissa Ikääntyneiden aikuinen lapsi tai lapset rajaavat ikääntyneen yhteydenpitoa sisaruksiinsa tai lapsenlapsiin.

Henkistä väkivaltaa on myös toisen vähättely, moittiminen, arvostelu sekä mykkäkoulu. Joskus henkiseen väkivaltaan voi liittyä toisen vaatteiden tai tavaroiden hajottamista tai nukkumisen estämistä. Joskus saatetaan uhata jollakin pahalla, kuten avioerolla, itsemurhalla tai väkivallalla.

Henkistä väkivaltaa on lisäksi toisen ajankäytön, rahankäytön ja esimerkiksi puhelimenkäytön kontrollointi. Samoin toisen toiveiden ja tarpeiden huomiotta jättäminen on tätä. Henkiseen väkivaltaan liittyy usein toisen hallintaa ja mustasukkaisuutta, tekijän omaa pahaa oloa, joskus myös narsismia.

Roolien vaihtuminen sekoittaa arjen

Ikääntyneellä henkistä väkivaltaa voi olla ollut parisuhteessa koko yhteisen elämän ajan. Henkinen väkivalta voi joskus ilmetä vasta eläkkeelle jäännin yhteydessä ja yhteisen ajan lisääntyessä. Aggressiivisuutta voi aiheuttaa esimerkiksi muistisairaan tarpeiden ohittaminen tai sopimaton lääkitys tai roolien vaihtuminen perheessä. Päihteiden käytön lisääntyminen myös ikääntyneillä lisää henkistä väkivaltaa. Korona-aika ja eristäminen ovat olleet otollisia omalta osaltaan lisäämään ikääntyneiden henkistä väkivaltaa.

Arvottomuuden kokemus, ahdistus, syyllisyyden tunne ja masennus ovat henkisen väkivallan yhteydessä tavallisia tunteita.

Jokaisella tulee olla oikeus elää väkivallasta vapaata elämää. Koskaan ei ole myöskään liian myöhäistä etsiä muutosta elämään.

Teemapäivä haluaa muistuttaa ikääntyneitä tästä sekä korostaa, että heistä jokainen on arvokas eikä heitä saa kohdella näin. Omaisia ja ammattilaisia halutaan muistuttaa siitä, että havaitessaan henkisen väkivallan merkkejä, on velvollisuus puuttua tilanteisiin herkällä otteella. Huoli-ilmoitus kannattaa tehdä, jos olet huolissasi ikäihmisestä ja koet, ettei hän kykene itse hankkimaan apua tai ymmärrä avun tarvettaan. Ilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä. Huoli-ilmoituksen tekeminen on välittämistä.

Apua on saatavilla Nollalinjasta, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:stä, Naistenlinjasta, Lyömättömästä linjasta, turvakodeista, mielenterveysseuroista, Maria-akatemiasta sekä parisuhdetyötä tekeviltä tahoilta.

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic