Mielipiteet

Janakkala tarvitsee poikkeuksellisen voimakkaita aktiivisia toimenpiteitä saadakseen uusia asukkaita

Kasvaakseen Janakkala tarvitsee junantuomia. Turengin kehitys tuntuu pysähtyneen. Kuva: AF
Kasvaakseen Janakkala tarvitsee junantuomia. Turengin kehitys tuntuu pysähtyneen. Arkistokuva: Anja Filppula

Julkisuuteen on tullut, että Janakkalaa voidaan pitää keskimääräisenä kuntana, koska useat kunnan yleiset tunnusluvut ovat lähellä suomalaisten kuntien keskiarvolukuja. Lieneekö sitten myös niin, että Janakkalassa asuu keskinkertaista väkeä?

Todennäköisesti näin on asianlaita. Tuore Janakkalan kunnan mainoslause kehottaa murtautumaan kehän ulkopuolelle. Kehotus on hyvä ja aiheellinen monessa mielessä, myös kunnan omia toimintoja ajatellen.

Janakkalan päätöksenteossa tulisi murtautua päättämättömyyden ja päätösten siirtämisen kehän ulkopuolelle. Kunnan taloudessa tulisi murtautua ulos negatiivisen taseen ja tuloksen tekemisen kehästä.

Kuntalaisten palvelujen kehittämisessä pitäisi murtautua jähmettyneestä tilanteesta muuttuvien tarpeiden mukaiseen jatkuvan kehittämisen tilaan.

Hyvänä esimerkkinä voi mainita vaikkapa teknisen toimialan osin täysin pysähtyneen Turengin keskustakehityksen. Vuonna 2008 tehtyä keskustan kehittämissuunnitelmaa voidaan nyt pitää jo osin vanhentuneena, koska ajan myötä tarpeet ja odotuksetkin ovat muuttuneet.

Sijainti ja yhteydet eivät yksin riitä

Janakkalan kunnassa on yksimielisesti päätetty tavoitella väkimäärän kasvua 20 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Janakkalan seurakunnassa tiedostetaan seurakuntalaisten määrän jatkuva väheneminen.

Kuinka Janakkala kuntana voisi onnistua strategisen tavoitteensa saavuttamisessa? Keskinkertaiset keinot siinä tuskin auttavat. Hyvä maantieteellinen sijainti ja liikenneyhteydet eivät yksin riitä takaamaan asukasmäärän kasvua. Maalainen ympäristö ja kaupunkien läheisyys eivät myöskään riitä asuinpaikan valinnan ja muuttohalun herättämiseen.

Päiväkoteja, esikouluja, peruskouluja, yläasteita ja lukioita on monessa muussakin kunnassa. Toimivat terveyskeskuspalvelut eivät nekään yksin riitä motivoimaan paikkakunnalle muuttoa.

Tulokasmuuttajan ihanneprofiili on kuulemma 35–45-vuotias lapseton työssäkäyvä pariskunta. Silloin kunnan verotulot suhteessa tulokkaiden palvelutarpeisiin olisivat maksimissaan.

Voi pyhä yksinkertaisuus!

Tässä vaiheessa voitaneen kai todeta, että voi pyhä keskinkertaisuus tai voi pyhä yksinkertaisuus!

Ilman merkittäviä ja poikkeuksellisen voimakkaita aktiivisia toimenpiteitä ei ole mahdollista saada muualla asuvien ihmisten mielenkiintoa ja muuttohalukkuutta heräämään.

Kuinka siis tulisi toimia?

Työpaikkoja, työpaikkoja ja työpaikkoja – yrityksiä, yrityksiä ja yrityksiä. Uudet työpaikat ja työllistymismahdollisuudet avaavat tien kaikille työstä ja toimeentulosta kiinnostuneille.

Työssä käyvien joukosta osa voi ryhtyä tarkastelemaan ympäristöään ja päätyä muuttamaan työpaikan läheisyyteen. Tämä on lähes ainoa toimiva kehityskulku, mikä tarkoittaa käytännössä uusien yritysten sijoittumista Rastikankaan tai Moreenin yritysalueelle.

Ennakoivat ratkaisut

Tällainen kehitys taas merkitsee kunnan taholla sellaisten edellytysten luomista, että niillä on yrityksille merkitystä. Tässä suhteessa Janakkalassa ollaankin jo hyvässä alussa. Toimia täytyy kuitenkin edelleen tehostaa. Panostuksia yrityshankintaan on voimakkaasti lisättävä.

Tulevaisuuden etätyötä ennakoiden kunnan päätös valokuituverkon rakentamisesta Janakkalaan on mainio asia. Vastaavalla tavalla tulee löytää ennakoivat ratkaisut aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämiselle, hybridikouluille sekä asumisen uusille suuntauksille.

Kun lisäksi kehitetään maatilatuotantoa ja matkailua, voidaan edes osa Janakkalan strategisesta asukastavoitteesta saavuttaa.

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic