Mielipiteet

Mielipide: Järki-investointeja riski-investointien tilalle

Kansanedustaja Lulu Ranne arvioi, ettei Kantolan jättikonserttien tuottama summa aiheuta minkäänlaista värähdystä Hämeenlinnan talouteen. Kuva: Pekka Rautiainen

Kantolan tapahtumapuiston tarkoitus on ollut kohentaa kaupungin taloutta, lisätä vetovoimaa, houkutella uusia veronmaksajia ja parantaa paikallisten yritysten menestymismahdollisuuksia.

Kantolassa on nyt järjestetty neljä jättikonserttia vuodesta 2015 alkaen. Tänä aikana Hämeenlinnan asukasluku on laskenut lähes 500 henkilöllä ja velka on kasvanut 50 miljoonalla. Asukkaiden tyytyväisyys on laskussa, yrittäjien suorastaan romahtanut.

 

Korjausvelka on kasvanut edelleen ja veronkorotukset uhkaavat. Tapahtumapuisto ei ole tuonut toivottua tulosta. Tämän ei pitäisi olla kenellekään yllätys.

Kantolassa operoi huippuluokan tapahtumajärjestäjä Live Nation. Sen tavoitteena on tuottaa voittoa itselleen ja edustamilleen tähdille. Live Nation onkin onnistunut hyvin molemmissa tavoitteissaan Hämeenlinnan jättikonserttien kohdalla.

Tapahtuma-alueella käytettiin rahaa tämän vuoden konsertissa 8,5 miljoonaa euroa ja nämä eurot valuvat suoraan Metallican sekä Live Nationin ja sen kumppaneiden pussiin.

Tapahtuma-alueen ulkopuolella käytettiin arviolta 2,4 miljoonaa euroa, mikä on tietenkin positiivista, mutta vain 0,05 prosenttia kaupungin yritysten n. 4,5 miljardin euron liikevaihdosta.

 

Lisää aiheesta:
Metallica jätti noin 2,4 miljoonaa euroa Hämeenlinnaan – Tutkimusjohtajan mukaan luku melko tarkka

 

Kaupungin talouteen summa ei aiheuta minkäänlaista värähdystä.

Tapahtumapuistoon on uponnut verorahoja tähän mennessä arviolta 5-6 miljoonaa euroa. Puiston menoihin, kuten ylläpitoon, lainanhoitokuluihin ja markkinointiin käytetään vuosittain satojatuhansia euroja. Jättikonserttien järjestämisestä ei synny kaupungille tuloja, joilla menot, investoinneista puhumattakaan, voisi kattaa.

Yhden päivän 2,4 miljoonan euron piikki yritysten liikevaihdossa ei näy kaupungin vuosikatteessa lainkaan.

Myöskään se, että kaupungin 699 tai Kanta-Hämeen 1388 hotellihuonetta ovat täynnä yhtenä yönä vuodessa, ei matkailua pelasta. Keskimäärin Kanta-Hämeen hotellien käyttöaste on 45 prosenttia, joka on Lapin jälkeen maan toiseksi huonoin.

On selvää, ettei kaupunkiin kannata kaavoittaa yhtään uutta hotellitonttia. Konsertit eivät myöskään synnytä Hämeenlinnaan yhtään uutta vakituista työpaikkaa, paitsi ehkä Linnan Kehityksen sisälle veronmaksajien maksettavaksi.

 

Hämeenlinnan talous ei kestäisi enää ainoatakaan uutta älytöntä, kaupunkia konkurssiin ajavaa riskihanketta. Tätä ei kaupungin päätöksenteossa kuitenkaan meinata uskoa, sillä uusia älyvapaita rahareikiä esitellään koko ajan. Ajankohtaisin uhka on yli 30 miljoonan euron toriparkki.

Lue myös apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mielipidekirjoitus:
Mihin toriparkkia tarvitaan Hämeenlinnassa?

 

Kaupunkia tulee kehittää asukkaiden hyvinvointia lisäävällä, korjausvelkaa vähentävällä ja taloutta tasapainottavalla kaupunkisuunnittelulla. Kaikki investointirahat on suunnattava välttämättömiin koulu- ja päiväkoti-investointeihin sekä infran korjausvelan vähentämiseen.

Mikä olisikaan perheille vetovoimaisempaa kuin kunta, jonka kaikki päiväkodit ja koulut olisivat turvallisia, rauhallisia ja terveellisiä?