Mielipiteet

Johannes Koskinen (sd.): Hämeenlinnalla väkisinkin veturin rooli – Areena sopisi radan itäpuolelle paremmin kuin Hämeensaareen

Hämeenlinnan ratapihaa rautatien ylittävältä Viipurintien sillalta etelään. Taustalla Harvialantien varren aluetta, jonne aikaisemmin kaavailtiin uutta keskussairaalaa, mutta suunnitelmat ovat sittemmin muuttuneet. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan ratapihaa rautatien ylittävältä Viipurintien sillalta etelään. Taustalla Harvialantien varren aluetta, jonne aikaisemmin kaavailtiin uutta keskussairaalaa, mutta suunnitelmat ovat sittemmin muuttuneet. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeen maakunta olisi tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan menettämässä vuoteen 2040 mennessä 9,9 prosenttia asukkaistaan – siis noin Janakkalan tai Forssan verran.

Ennusteen synkkyys johtuu pitkälti siitä, että siinä oletetaan vuosien 2010–19 muutto- ja ikääntymistrendien jatkuvan. Hämeelle ja Hämeenlinnan seudulle etenkin vuodet 2015–18 olivat poikkeuksellisen negatiivisen väestökehityksen aikaa.

Naapureihin verrattuna Häme ei voi eikä saa kuihtua ennusteen mukaisesti. Pirkanmaan väkiluku kasvaisi liki 5 prosenttia, samoin etelässä Keski-Uudenmaan. Helsingin seudulle keskittyisi 20 vuodessa 17 prosenttia lisää asukkaita.

Hämeen putoaminen Helsingin, Tampereen ja Turun kasvukolmion keskellä muuttotappioalueeksi on kerta kaikkiaan torjuttava määrätietoisella ja aktiivisella kehittämistyöllä.

Yhteisissä ponnistuksissa on onnistuttu

Olemme kolmen viime vuosikymmenen aikana onnistuneet Hämeen yhteisissä isoissa ponnistuksissa kuten valtatie 3:n rakentaminen moottoritieksi, monialaisen ja kolme seutukuntaa kokoavan Hämeen ammattikorkeakoulun kehittäminen tai oman keskussairaalan turvaaminen. Nyt tällainen elintärkeä asia on pääradan lisäkapasiteetin ripeä rakentaminen nykyisen ratalinjauksen mukaisesti.

Jotta päärata pysyy nykylinjalla ja osaltaan varmistaa koko maakunnan, varsinkin Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen myönteistä kasvua, se vaatii maakunta- ja kaupunkisuunnittelussa keskittymistä olennaiseen. Pitää sekä tukea radan kasvavaa käyttöä henkilö- ja tavaraliikenteessä että tukeutua siihen.

Aseman lähelle toinen kaupunkikeskusta

Hämeenlinnassa pitää tehdä sama mitä Hyvinkää on jo tehnyt ja mitä Tampere, Riihimäki ja Lahti ovat tekemässä. Rautatieaseman ympärille ja radan varteen rakentuu 10–20 vuoden tähtäimellä rinnakkainen kaupunkikeskusta, jossa on merkittävä keskittymä työpaikkoja, palveluja ja loistavien yhteyksien keskusta-asumista.

Hämeenlinna ja koko Häme tarvitsevat sekä näppärästi hoituvaa pendelöintiä töihin pääkaupunkiseudulle tai Tampereelle että reipasta kasvua oman alueen yritysten ja työpaikkojen määrään. Asemanseutu ja radanvarsi vaativat vahvaa kehittämistä siinä kuin Moreeni–Rastikankaan yritys- ja logistiikka-aluekin.

Kiireellistä on siirtää puutavaran lastausalue Hämeenlinnan ytimestä Janakkalaan ja muutoinkin selkeyttää edelleen maanomistusta ja -hallintaa radanvarressa kunnon kaavoituksen ja aluerakentamisen mahdollistamiseksi. Hämeenlinnan keskustavisio pitäisi palauttaa toriparkki-harharetkiltä ja täydentää olennaisesti itäpäästään.

Areenan sijoituspaikka radan itäpuolelta?

Radan itäpuolella Harvialantien varresta löytyisi myös tulevaisuuden mahdollisen areena-hankkeen sijoituspaikka, joka voisi yhdistää kaupan ja palvelujen toimitiloja, erilaisia pysäköintitarpeita ja toimivat liikennejärjestelyt.

Monitoimiareenan ahtaminen Etelärannan alueelle olisi paljon huonompi vaihtoehto. Asuntorakentamista Hämeensaareen valmiiden kaavojen mukaisesti on sen sijaan syytä vauhdittaa.

Hämeenlinnalla on väkisinkin veturin rooli koko Hämeen herättämiseksi tasapainoisen kasvun tielle.

Taloudenpidossa se tarkoittaa keskittymistä olennaisiin palveluihin, työpaikka- ja asuntorakentamiseen. Ylenpalttisen kalliit investoinnit eivät ole mahdollisia vaan on haettava tarkan euron ratkaisuja. Yhteistä voimaa kokoamalla veturi saa kuitenkin isotkin massat liikkeelle.

Johannes Koskinen

kansanedustaja (sd.)

Hämeenlinna