Mielipiteet

Johannes Koskinen (sd.): Hankeyhtiöllä ei ole päätösvaltaa Suomi-radan linjasta

Nykyistä päärataa Hämeenlinnassa rautatiesillan pohjoispuolelta kohti Tamperetta. Kuva: Esko Tuovinen
Nykyistä päärataa Hämeenlinnassa rautatiesillan pohjoispuolelta kohti Tamperetta. Kuva: Esko Tuovinen

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteiden (14.2.) mukaan Suomi-radan hankeyhtiö toteuttaa Tampereen ja pääkaupunkiseudun välisistä ratalinjausvaihtoehdoista – nykylinja vai oikorata – esiselvitykset, jotka veisivät puolitoista vuotta.

Esiselvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättäisivät määräenemmistöllä, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka.

Hankeyhtiöillä ja kuntien osallistumisella voidaan vauhdittaa pitkään odotettujen ratakapasiteetin lisäysten suunnittelua, mutta millaista päätösvaltaa niistä voidaan delegoida pois eduskunnalta, valtioneuvostolta ja lainmukaiselta suunnittelulta onkin kyseenalaisempaa.

Valtion rahoituksesta hankeyhtiöille päätti eduskunta vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa.

Valtio ei luovuta päätösvaltaansa

Ehdotuksen perusteluissa nimenomaisesti todettiin, että valtio ei luovuttaisi miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Päättäminen siitä, millaisen radan suunnitteluun 150 miljoonaa euroa käytetään, on varmasti taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävä asia, kun kyseessä on Suomen raideliikenteelle valtasuoni.

Perustuslain 124§:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.

Vaatii eduskuntatason valtuutuksen

Tosiasiallinen päätös miljardien ratainvestoinnin linjauksesta ja kohdentamisesta on sellainen hallintotehtävä, jonka siirtäminen hankeyhtiölle vaatisi eduskuntalain tasolla valtuutuksen. Sellaista ei ole esitetty.

Voimassaolevan ratalain mukaan rautatiet on suunniteltava ja rakennettava huomioiden alueen nykyinen ja suunniteltu maankäyttö.

Korostetusti on säädetty, että rautatietä ei saa rakentaa vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Ratalain 10 §:n mukaan yleissuunnitelmaa tai ratasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Tunnetusti Tampereen oikorataa ei ole maakuntakaavoissa. Aiotaanko siis 23 miljoonaa euroa käyttää esiselvityksiin kahdesta vaihtoehdosta, joista toinen tarkoittaisi ratalain vastaisen linjauksen yleis- ja ratasuunnitelmaan valmistautumista?

Lainmukainen suunnittelu näyttäisi edellyttävän ensimmäisenä vaiheena maakuntakaavan tarkastelua.

Hankeyhtiön päätösvallalle ei ole oikeudellista pohjaa

Ratalain 10 §:n mukaan rautatien rakentamista koskevan yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa rautatiealueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty.

Lopputulemana: hankeyhtiön päätösvallalle ratalinjauksesta ei ole oikeudellista pohjaa.

 

 

Lue myös: Suomi-radan linjauksista käynnistetään selvitys (14.2.2020)

Grahn-Laasosen (kok.) mielipide: Päärata viivästyy – Kuka kantaa vastuun?

Menot