Mielipiteet

Johannes Koskinen (sd.): Maakuntakaava ratkaisee edelleen ratalinjan

Pohjoiseen kohti Tamperetta matkaava juna ohittamassa Hämeenlinnan Sairionrannan Suomen nykyistä päärataa elokuussa vuonna 2019. Kuva: Esko Tuovinen
Pohjoiseen kohti Tamperetta matkaava juna ohittamassa Hämeenlinnan Sairionrannan Suomen nykyistä päärataa elokuussa vuonna 2019. Kuva: Esko Tuovinen

Toimittaja Viki Salosen jutussa Hämeen Sanomissa (21.9.) väitettiin, että valtio voi halutessaan sivuuttaa Kanta-Hämeen maakuntakaavan Suomi-radan ratalinjauksesta päätettäessä. Tämä tulkinta on perin yksioikoinen, etten sanoisi virheellinen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 178 § on säädetty hallituksen esityksen (HE 101/1998vp) pohjalta, missä säännöstä on perusteltu lyhyesti lähinnä kansainvälisiin velvoitteisiin viitaten (rajat ylittävät yhteydet, raja-asemien sijoitukset tms.).

Perusteluissa korostetaan maakunnan ratkaisuvaltaa

Nimenomaisesti perusteluissa kuitenkin korostetaan, että periaatteena on kaavan laativan maakunnan liiton tai kunnan ensisijainen ratkaisuvalta siinä, millä tavalla valtakunnallinen tavoite toteutetaan.

Lainsäätäjän tahto johtaa siis päinvastaiseen tulkintaan kuin artikkelissa on esitetty.

Jos valtioneuvoston tai ministeriön mielestä maakuntakaava ei olisi valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen mukainen, viime kädessä korkein hallinto-oikeus tekisi oikeudellisen ratkaisun.

Kaava-ase ei ole harha-ase

Prosessissa otettaisiin huomioon erityislain eli ratalainsäädännön mukainen ratojen linjaamissäännös maakuntakaavan mukaan, kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuoja ja normaalit laintulkintaperiaatteet.

Argumentit johtavat suunnilleen 3–0 lukemin siihen, että kaava-ase ei ole paljastunut harha-aseeksi ratalinjauksesta päätettäessä.

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic