Mielipiteet

Johannes Koskisen (sd.) mielipide: Kuntalaisista on pidettävä huolta – Sosiaali- ja terveysasiat eivät katoa kuntapolitiikasta

Kansanedustaja Johannes Koskinen tekee kesäkuun kuntavaaleissa paluuta Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon. Kuva: Pekka Rautiainen
Kansanedustaja Johannes Koskinen tekee kesäkuun kuntavaaleissa paluuta Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon. Kuva: Pekka Rautiainen

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat kritisoineet Sanna Marinin hallitusta siitä, että kunnille on annettu yli miljardi euroa liikaa koronatukia.

Hallituksen tavoitteena oli, että kunnat eivät joudu lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöä vaan päinvastoin pystytään varmistamaan kuntalaisten tärkeät arjen palvelut koronakriisin muutoin myllertäessä ympärillä.

Vuosi sitten tehdyt arviot kuntien verotulojen menetyksistä ja pandemian aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista peitettiin ylimääräisillä valtionosuuksilla kunnille ja lisäksi suoraan sairaanhoitopiireille.

Näillä pelastettiin koulujen, terveyskeskusten, sairaaloiden, vanhusten hoivan ja kotipalvelujen toimivuus vaikeutuneissa oloissa ilman, että olisi törmätty kuntien kassakriisiin.

Ylijäämät ovat tarpeen tänä ja ensi vuonna

Kun merkittävä osa tuista maksettiin aivan loppuvuonna, tilinpäätökset näyttivät plussaa vuodenvaihteessa. Ylijäämät ovat kuitenkin tarpeen tänä vuonna ja varmaan vielä seuraavanakin koronasta aiheutuviin menoihin, hoitojonojen purkamiseen ja monien kuntien ylikuormittuneiden tehtävien helpottamiseen. Valtio luottaa kuntien kykyyn kohdentaa rahoitus juuri sinne, missä sitä omassa kunnassa tarvitaan.

Mielenkiintoista opposition kritiikissä on, että perussuomalaiset ja kokoomus olivat edellisellä vaalikaudella hallitusvastuussa, kun pysyvää kuntien valtionosuuksien vuotuista tasoa leikattiin yli miljardilla vuodessa, siis reilut 200 euroa kuntalaista kohti joka vuosi.

Nyt yhtenä vuotena tavallaan paikattiin tuota aukkoa kuntataloudessa. Kiittämättömyys on maailman palkka, niin kuin sananlasku kertoo.

Sote ei nyt törmää perustuslakiongelmiin

Tätä kirjoittaessani eduskunnan perustuslakivaliokunta viimeistelee lausuntoaan isosta sote-uudistuksesta. Edellisten vaalikausien sotemallien kaltaisiin perustuslakiongelmiin uudistus ei nyt törmää. Aikataulu on kuitenkin tiukka ja lakikokonaisuus pitää saada eduskunnasta läpi viimeistään kesällä, jotta uudet hyvinvointialueet voisivat käynnistää toimintansa suunnitellusti 1.1.2023.

Pandemian hallinta on viimeistään todistanut kaikille laajempien hartioiden tarpeen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi yhdenvertaisesti kaikille suomalaisille.

Maakunnan kokoiset hyvinvointialueet eivät vie koko sosiaali- ja terveyssektoria kuntapolitiikasta. Seuraavat kaksi vuotta pitää huolehtia uudistuksen kitkattomasta toteutuksesta, varmistaa palveluverkon kattavuus ja järjestellä monia yhteistyön tasoja kuntoon.

Kunnille jää vielä monia tehtäviä

Kunnille jää monia sosiaali- ja terveyspalveluihin läheisesti kytkeytyviä tehtäviä, palvelujen tuottamista ja nimenomaisesti lakisääteisenä velvoitteena terveyden edistäminen vuodesta 2023 eteenpäinkin. Ne tulee niveltää saumattomasti hyvinvointialueen järjestämiin palveluihin.

Hämeen kokoisessa maakunnassa kuntien ja hyvinvointialueen neuvottelumenettelyt ovat tärkeitä kootessaan yhteistä tahtoa ja voimaa asukkaiden tärkeimpien peruspalvelujen kehittämiseen.

Kuntavaaleissa annetaan ratkaisevasti suuntaa Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudelle, vaikka ensi vuonna tulevatkin vastaan aluevaalit hyvinvointialueen valtuutettujen valitsemiseksi. Myöhemmillä kierroksilla vuodesta 2025 eteenpäin kunta- ja aluevaalit järjestetään yhdessä.

Rataverkon rapautuminen on syystäkin herättänyt huolta

Hämeessä on syystäkin aiheuttanut huolta Suomen rataverkon rapautuminen suhteessa palvelutarpeisiin. Pääradan välityskyvyn parantaminen Helsinki-Riihimäki-välillä oli jäissä Sipilän hallituksen kaudella ja nytkin etenee vitkaan.

Tuoreessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on koko ajalle varattu rataverkon kehittämishankkeisiin vain 1,7 miljardia euroa. Utopistinen hankelistaus kaikkine tunnin juna -haaveineen maksaisi 16 miljardia euroa eli liki kymmenkertaisesti.

On korkea aika keskittyä nopeuttamaan tärkeysjärjestyksessä ensisijaisia ratahankkeita: pääradan lisäkapasiteetti nykylinjallaan, kaksoisraiteet puuttuville avainjaksoille, kiireelliset ratapihajärjestelyt.

Näihinkin kuluu jo yli kolme miljardia eli EU:n ydinverkolle jakamat suunnittelu- ja rakentamisrahat on haettava ja käytettävä visusti omien budjettivarojen täydennykseksi.

Johannes Koskinen

kansanedustaja (sd.) ja kuntavaaliehdokas

Hämeenlinna

Menot