Mielipiteet

Juha Isosuo laventaa keskustelua: Asemanseutu on paljon muutakin kuin pysäköintiä – Pöölistä ei voinut tehdä betonilaatikkoa

Varikonniemi on hämeenlinnalaista historiaa ja luontoa aivan asemanseudun vieressä. Kuva on parinkymmenen vuoden takaa, mutta vastaa nykyisyyttä. Kuva: Terho Aalto = TA
Varikonniemi on hämeenlinnalaista historiaa ja luontoa aivan asemanseudun vieressä. Kuva on parinkymmenen vuoden takaa, mutta vastaa nykyisyyttä. Kuva: Terho Aalto

Suomen ensimmäinen rautatie Hämeenlinna – Helsinki avattiin 1862. Siitä lähtien asemanseutu ja rautatie ovat merkittävästi vaikuttaneet Hämeenlinnan kehittymiseen. Asemanseutujen merkitys jäi kuitenkin valtakunnallisestikin kehityksen jalkoihin, kunnes asia nousi vahvasti esille kasvukäytävätyön (Suomen kasvukäytävä) yhteydessä.

Hämeenlinnassa asia otettiin valmisteluun, kun sopimus Saarioisten entisen tehdasalueen kehittämisestä ympäristöineen allekirjoitettiin ja alueesta järjestettiin arkkitehtikutsukilpailu. Kilpailun perusteella käynnistettiin alueen asemakaavoitus.

Tällöin jo todettiin, että asemanseutu on keskeinen keskusta-alueen laajentumisalue ja yksi kaupungin keskeisimpiä tulevaisuuden asuntoalueita sekä työmatkaliikenteen solmukohta. Tavoitteena oli mahdollistaa alueelle keskusta-aluetta vastaava tehokas kerrostalorakentaminen sekä sijoittaa alueelle asumista ja pendelöintiä tukevia palveluita.

Alue on valtavan rikas monella tavalla

Asemanseudun alue on valtavan rikas monella eri tavalla. Se sijaitsee Vanajaveden laakson valtakunnallisestikin merkittävällä maisema-alueella ja rajoittuu Suomen ensimmäiseen kansalliseen kaupunkipuistoon sekä merkittäviin kulttuuriympäristöihin.

Se sijaitsee Vanajaveden rannalla vain pienen kävelymatkan päässä torilta; nyt alue jo kuuluu keskustatoimintojen alueeseen. Rautatieasema ympäristöineen on osa tätä aluetta.

Ainutlaatuinen Varikonniemi

Alueeseen liittyvä Varikonniemi on jo nyt ainutlaatuinen muinaismuisto- ja virkistysalue, mutta mitä mahdollisuuksia toisi Vanain kaupungin todentuminen?

Asemakaavan valmistelun aikana tuli täysin selväksi, ettei alueen arvon takia pysäköintiä voida järjestää kenttäpysäköintinä. Kaupunki ei edes omistanut aikaisemmin käytössä ollutta hiekkakenttää.

Rakennusten lisäksi tilaa tarvitaan puistoille, aukioille ja tiealueille. Kyse on myös Hämeenlinnan käyntikortista junalla saapuville.

Pysäköintilaitos on hyvin perusteltu ratkaisu

Asemakaavatyössä päädyttiin ratkaisemaan alueen pysäköinti pysäköintilaitoksella, jolloin asukaspysäköinnin paikat ovat vuorokäytössä muiden pysäköintilaitoista käyttävien kanssa. Se on erittäin hyvin valmisteltu ja perusteltu ratkaisu.

Asemakaava ja aluetta koskeva rakennustapaohje hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginvaltuustossa 7.12.2016. Asemakaavasta ei jätetty yhtään ainoaa valitusta, joten asemakaava tuli lainvoimaiseksi tammikuussa 2017.

Yhtenä asemakaavan keskeisenä osana on pysäköintilaitos, joka myöhemmin sai päiväkodin lasten ansiosta nimen Pööli.

Ainutlaatuinen ympäristö vaatii näyttävää rakennusta

Ainutlaatuisen historiallisen ympäristön takia Pöölin suunnittelusta ovat lausuneet monet asiantuntijat, muun muassa Museovirasto ja ympäristöministeriö. Rakennus on arkkitehtonisesti näyttävä ja vahvistaa kaupunkikuvaa.

Mitään ”tavallista betonilaatikkoa” ei siihen paikkaan olisi voinut rakentaa, vaikka se olisi varmasti tullut hieman halvemmaksi. Pööli on osa asemanseudun kokonaisuutta, josta jo nyt voimme olla ylpeitä.

Asemanseudun rakentuminen jatkuu

Asemanseudun alue on rakentunut ja rakentuu hyvin. Uusia kohteita on vireillä ja käynnistymässä. Kaikki kohteet tarvitsevat asemakaavan mukaiset parkkipaikkansa, jotta rakennusluvat voidaan myöntää.

Asemanseutu pysäköintiratkaisuineen on tärkeä osa sekä Hämeenlinnan kaupungin pitovoimaa että vetovoimaa. Asemanseudun asemakaava vastaa osaltaan valtakunnan tärkeimmän kasvualueen, Suomen kasvukäytävän, kehittymistavoitteisiin.

Juha Isosuo

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja

Lue myös: Hämeenlinnan kiivas pysäköintikeskustelu jatkuu (mielipide, 19.3.2021)