Mielipiteet

Juhani Lehdon mielipide: Vanhat uskomukset eivät auta Hämeenlinnassa

Aikaisemman OKL:n liikuntasalin tiloihin remontoitu Seminaarin koulun sali otettiin käyttöön maaliskuussa vuonna 2014. Nyt isoon Seminaarin kouluun ollaan sulauttamassa Myllymäen koulua. Kuva: Markku Tanni
Aikaisemman OKL:n liikuntasalin tiloihin remontoitu Seminaarin koulun sali otettiin käyttöön maaliskuussa vuonna 2014. Nyt isoon Seminaarin kouluun ollaan sulauttamassa Myllymäen koulua. Kuva: Markku Tanni

Hämeenlinnan kaupunginjohtajat Timo Kenakkala ja Juha Isosuo laativat kaupungin vuoden 2020 budjetin rinnalle ”talouden tasapainotusohjelman”.

Kaupunginhallitus hyväksyi 21 valmisteltavaa muutosehdotusta sisältävän ohjelman Lammin koulujen kohtaloa koskevan muotoilun muutoksella ja yhden yleisen kaupungin organisaatiomuutoksen ja Hämeenlinna–Hattula–Janakkala -yhteistyön selvittämistä koskevan suosituksen lisäyksellä.

Asukkaat puolustavat palvelujaan

Ohjelma sai heti vastaansa omia lähipalvelujaan puolustavat asukkaat (HäSa 28.10.).

Yksittäisten ohjelmakohtien perustellun arvostelun lisäksi on syytä nostaa arvioitavaksi ohjelman useimpien kohtien perustuminen aikansa eläneisiin ja virheellisiksi osoittautuneisiin uskomuksiin.

Yhteensä 21 muutosehdotuksesta 8 suosittelee toimintojen ulkoistamista yksityisille yrityksille, 5 kaupungin omien palvelujen keskittämistä suurempiin yksiköihin, 3 valvonta- ja päätösvaltuuksien keskittämistä hierarkkisen johto-organisaation huipulle ja 1 kustannusten juustohöylämäistä leikkaamista.

Ulkoistukset ovat lisääntyneet

Sitä mukaa kun kuntien toimintojen ulkoistukset markkinayrityksille ovat lisääntyneet, on lisääntynyt myös tieto ja kokemus siitä, että luvattujen kustannussäästöjen ja palvelutarjonnan monipuolistumisen sijasta onkin saatu usein palvelun kaavamaistumista.

Markkinoiden valtaamisvaiheessa yritykset ovat voineet tarjota hintojen alennuksia, mutta nyt jo eletään monien toimintojen osalta monopolisoitumista seuraavaa hintojen nopean nousun kautta.

Aluksi kuviteltiin, että kevyellä valvonnalla selvitään, mutta viimeistään vuoden 2019 alusta hoivan laatukriisit ovat opettaneet, että yksityistämisaaltoa seuraa valvontakustannusten nousun aalto.

Keskittämisen hyödyt jäävät usein tulematta

Isompia kouluja on perusteltu usein sillä, että näin voidaan saada opetusohjelmiin moninaisuutta ja valinnan mahdollisuuksia. Isompia sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittymiä on perusteltu mahdollisuuksilla tarjota samassa paikassa ja yhteen sovitetusti asukkaan tarpeen mukaan erilaisia peruspalveluja ja erityispalveluja.

Sen sijaan uskomukset keskittämisen tuottamasta peruspalvelujen yksikkökustannusten (esimerkiksi kustannukset per oppilas tai asiakas) alenemisesta ovat usein osoittautuneet virheelliseksi.

Esimerkiksi iso ”sote-pörriäinen” Mehiläinen väittää saavuttavansa parhaan laadun ja kustannustason sekä suurimman työntekijä- ja asiakastyytyväisyyden kunnille ostopalveluina tarjottavissa pienissä ”lähiklinikoissaan”.

Toiminnan ja päätösvallan keskittämisen sijasta mallina onkin päätösvallan delegointi osaaville työntekijöille pienissä yksiköissä.

”Juustohöyläsäästöt” eivät toimi

Huippuna kaupunginjohtajien vanhoillisessa ohjelmassa on ehdotus kaikkien tulevien ja meneillään olevien kiinteistöhankkeiden kustannusten leikkaamisesta vähintään 10 prosentilla. Tämä sen jälkeen, kun on toistuvasti todettu, että ”juustohöyläsäästöt” eivät toimi, että tarvitaan menokohteiden järjestykseen panoa ja vähiten tärkeistä luopumista.

Ilmeisesti juuri kiinteistö- ja infrastruktuurihankkeiden osalta järjestykseen panoa ei uskalleta sallia. Voisihan se johtaa hyvin nopeasti kyseenalaistamaan omaa ja kavereiden sydäntä lähellä olevia toriparkin, areenan ja paviljongin tyyppisiä hankkeita.

Ei talouden tasapainottaminen onnistu tarjoamalla vanhan jatkamista taas yhteen ”kriisipakettiin” käärittynä. Pitää olla uskallusta vaihtaa suuntaa, kun vanha suunta ei toimi.