Mielipiteet

Juhani Lehdon (vas.) mielipide: Vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien tekninen vaaliliitto vai tekninen enemmistö

Vasemmistoliiton Juhani Lehto (keskellä) kuvattuna kaupunginvaltuuston kokouksessa marraskuussa 2017. Kuva: Pekka Rautiainen
Vasemmistoliiton Juhani Lehto (keskellä) kuvattuna kaupunginvaltuuston kokouksessa marraskuussa 2017. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa, arkisto

Pääkirjoituksessa (HäSa 9.7.) väitettiin Hämeenlinnan luottamushenkilöpaikkaneuvotteluissa syntyneen Vasemmiston ja Kristillisdemokraattien tekninen vaaliliitto.

Tällaista vaaliliittoa ei ole olemassa eikä sille ole tarvetta, koska kaikki valtuustoryhmät ovat neuvotteluissa ilmoittaneet, että tukevat noille pienimmille ryhmille jaettavaksi puoli kautta kaupunginhallituksen ja puoli kautta valtuuston varapuheenjohtajan paikkaa. Kyse on siis kaikkien valtuustoryhmien yhteisestä tahdosta.

Erimielisyys on sen sijaan ollut siitä, suurennetaanko kaupunginhallitus 13-jäseniseksi, jotta sekä kokoomus että sosialidemokraatit saisivat hallitukseen kolmen sijasta neljä paikkaa.

Kaupunginhallituksen suurentamisesta voi päättää valtuustossa yksinkertainen enemmistö. Tällainen ”tekninen enemmistö” syntyi Kokoomuksen ja sosialidemokraattien välille, jolloin paikkaneuvottelut käytiin loppuvaiheessa 13-jäsenisestä eikä nykyisen hallintosäännön mukaisesta 11-jäsenisestä kaupunginhallituksesta.

”Pienimmät ryhmät eivät saisi yhtään paikkaa”

Jos kaupunginhallituksen ja muiden monijäsenisten luottamushenkilöelinten kokoonpanosta ei valtuustoryhmien välillä sovittaisi, vaan jokainen valtuustoryhmä saisi vain yksin kannatta omia ehdokkaitaan vaalissa, tulokset ratkeaisivat kuntalain edellyttämällä D’Hondtin laskentatavalla.

Se tarkoittaisi, että pienimmät ryhmät eivät saisi yhteenkään elimeen yhtään paikkaa. Se tarkoittaisi myös, että kokoomukselle tai sosialidemokraateille menevä viimeinen paikka ratkaistaisiin arvalla.

Kaiken yhteistyön kieltäminen näissä valinnoissa vastaisi kaupunginvaltuuston päätöksiä valmisteleviin ja toimeenpaneviin elimiin pääsyn osalta yli 7 prosentin äänikynnystä kuntavaaleissa. Eli jokainen ääni puolueelle/valitsijayhdistykselle, jonka kannatus ei ylittäisi äänikynnystä, menisi näiden valintojen osalta hukkaan.

Äänikynnysten korkeutta on yleensä pidetty demokratian rajoituksena. Se voisi olla omiaan alentamaan kuntavaalien äänestysprosenttia vielä nykyisestä häpeällisen alhaisesta 53 prosentin tasosta.

Menot