Mielipiteet

Juteini-palkittu Janne Saarikivi Hattulassa: Suomea ja ruotsia vaadittava myös liikeyrityksiltä

Kuva: Linda Tammisto
Professori Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Kuva: Linda Tammisto

Suomessa on periaatteessa kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Mutta vastaako tämä arkinen hokema enää työelämän ja koulutuksen todellisuutta? 2000-luvun työelämässä ja koulutuksessa suomi vaihtuu yhä useammin englantiin samalla kun ruotsi unohtuu kokonaan.

Suomessa kuolee vuodessa noin 10 000 suomalaista enemmän kuin syntyy. Tulevaisuudessa kuolleiden enemmyys on vielä suurempi. Maan väkiluku kasvaa kyllä, mutta ainoastaan maahanmuuton ansiosta. Kuolevat ovat enimmäkseen yksikielisiä suomenkielisiä, maahanmuuttajat paljolti suomea taitamattomia.

Englanti yritysten sisäisenä käyttökielenä

Kansainvälisesti toimivat yritykset ottavat usein sisäiseksi käyttökielekseen englannin kotimaastaan riippumatta.

Parhaimmin palkatuissa ja tavoitelluimmissa työpaikoissa englantia käytetään suomea enemmän. Samaan aikaan on myös matalapalkka-aloilla erityisesti pääkaupunkiseudulla työvoimaa, jota kukaan ei opeta käyttämään suomea. Suomenkielinen palvelu esimerkiksi kahviloissa tai siivousalalla ei ole enää itsestäänselvyys.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuskielivalintoihin kansainvälinen kilpailu vaikuttaa samaan tapaan kuin suuryrityksiin. Kilpailu kansainvälisistä opiskelijoista edellyttää, että opetus annetaan englanniksi.

Korkeakouluissa siirrytty englantiin ilman keskustelua

Suomessa onkin 2000-luvulla siirrytty englanninkieliseen korkeakouluopetukseen yllättävän laajasti, ja ilman laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa lähes kaikki maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä ja valtaosa diplomitöistä kirjoitetaan englanniksi. Helsingin yliopiston maisteriohjelmistakin noin puolet on englanninkielisiä.

Näin laaja englannin käyttö erikoisalojen koulutuksessa ei voi olla vaikuttamatta eri alojen suomenkieliseen terminologiaan, tai monien alojen asiantuntijoiden kykyyn käyttää kansalliskieliä luovasti ja monipuolisesti. Esimerkiksi markkinoinnissa ja brändäämisessä näkyy, miten englantia käytetään laajasti silloinkin, kun tuotteen ostajat ovat lähinnä suomalaisia.

Turun keskusta onkin Turku center

Viimeksi huomiota on herättänyt Turun keskustan markkinointi Turku centerinä. Voi kysyä, onko osasyynä tällaiseen näennäisen älyttömään brändäämiseen englanniksi annettu markkinoinnin alan koulutus?

Suomessa on pitkään ajateltu, että laissa säädetään ainoastaan viranomaisten kielenkäytöstä. Liike-elämän ja yritysten kielivalinnat ovat jääneet julkisen säätelyn ulkopuolelle. Kun yhä useammat entiset valtiolliset toimijat ovat yrityksiä, eivät kielilain vaatimukset suomen ja ruotsin kielten käytöstä enää koske niitä.

Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen taannoisen päätöksen mukaan kielilain vaatimukset eivät koske Suomen lentokenttiä ylläpitävää Finaviaa, joka Helsinki-Vantaalla on nostanut englannin kielen pääasialliseksi opasteisen kieleksi kansalliskielten kustannuksella.

http://suomalaisuudenliitto.fi/wp-content/uploads/2020/12/VASTAUS-Opaste-ja-liputusk%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6n-lainmukaisuus-lentoasemilla.pdf

Strategiassa tulisi puuttua kielivalintoihin

Hallitusohjelmassa on kansalliskielten asemaa koskevan strategian laatiminen. https://www.kielibaari.fi/kansalliskielistrategia-ohjausryhma-linjaamaan-uudistuksen-valmistelua/

Strategian tulisikin kohdistua paitsi viranomaisten myös yksityisen sektorin kielivalintoihin. Kohtuullinen vaatimus on, että yksityinenkin toimija huomioi kaikessa tiedottamisessa ja markkinoissa kansalliskielet.

On irvokas tilanne, että laki vaatii maitopurkkiin suomen- ja ruotsinkielisen tekstin ravintosisällöstä, mutta itse maitotuotteen nimi ja brändi voivat olla kokonaan englanninkieliset.

Huonoa englantia riittää maailmassa, mutta kansalliskielten puolustaminen on Suomen valtion erityinen tehtävä.

Janne Saarikivi

Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, joka sai vuonna 2020 ensimmäisen Jaakko Juteini -palkinnon.

Tänään verkkolähetys Hattulasta:

Professori Janne Saarikiven tiistaina 11. toukokuuta Hattulassa kello 13.00 alkavaa suomen kielen ajattelun ja kulttuurin yhteyksiin liittyvää esitystä ”Kuinka suomen kielen puhuminen tekee meistä suomalaisia” voi seurata tässä verkko-osoitteessa.