Mielipiteet

Juteinin hautapaikka Viipurissa tarkentunut

Juhlallinen hetki Juteinin leposijan paikannuttua (keltainen mittakela maassa). Vasemmalta VSKS:n esimies Pentti Paavolainen, arkkitehti Per-Mauriz Ålander, hautapaaden puolikkaan heinäkuussa 2018 löytänyt Leena Repo, Jaakko Juteini -seuran puheenjohtaja Eero Ojanen, Pro Sorvalin Hautausmaa ry:n puheenjohtaja Pertti Joenpolvi ja VSKS:n varaesimies Anu Koskivirta. Kuva: Lukijan kuva
Juhlallinen hetki Juteinin leposijan paikannuttua (keltainen mittakela maassa). Vasemmalta VSKS:n esimies Pentti Paavolainen, arkkitehti Per-Mauriz Ålander, hautapaaden puolikkaan heinäkuussa 2018 löytänyt Leena Repo, Jaakko Juteini -seuran puheenjohtaja Eero Ojanen, Pro Sorvalin Hautausmaa ry:n puheenjohtaja Pertti Joenpolvi ja VSKS:n varaesimies Anu Koskivirta. Kuva: Lukijan kuva

Viipurin Sorvalin hautausmaasta nimensä saaneen Pro Sorvali ry:n talkooporukka teki viime vuoden heinäkuun lopulla merkittävän löydön. Ryhmän johtajan Leena Revon tutkimusten ja hautapaikkakarttojen avulla löytyi Viipurin Ristimäen hautausmaalta pitkään kadoksissa ollut Jaakko Juteinin hautapaasi (HäSa 14.10.2018).

Hattulan Rahkoilassa syntynyttä ja Hämeenlinnassa koulunkäyntinsä aloittanutta Jaakko Juteinia (Jacob Judén, 1781–1855) voidaan pitää Suomen ensimmäisenä kaunokirjailijana.

 

Juteini loi suomen kielellä laajan ja monipuolisen kirjallisen tuotannon. Mielipiteiltään hän oli valistuksen mies, joka uskoi tiedon, järjen ja ajattelun voimaan.

Opiskeltuaan Turun Akatemiassa Juteini loi pitkän uran maistraatin sihteerinä Viipurissa, missä hän myös kuoli.

Ristimäen hautausmaalta löytynyt mullan peittämä kivi oli alkuperäisen hautapaaden vasen puolikas. Jotkut olivat ehkä hyödyntäneet toisen puoliskon katu- tai reunuskiveksi.

Löytynyt puolikas olisi kenties saanut saman kohtalon, mutta kivimiesten harmiksi paasi katkesi alaosastaan ja hylättiin siksi paikoilleen.

 

Vaikka paaden puolikas löytyi, arvoitukseksi jäi vielä Juteinin haudan sijainti. Ristimäen hautausmaa on laaja ja lähes hoitamaton. Sen pensaiden, heinikon ja hautakivien joukossa on vaikea liikkua.

Viime maanantaina, 10. kesäkuuta, ryhmä Jaakko Juteini -seuran, Pro Sorvali ry:n sekä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura VSKS:n väkeä teki uuden matkan Viipuriin (Juteini oli vuonna 1845 aloittaneen VSKS:n perustajajäsen).

Matkan päätavoite oli mittaamalla paikantaa Jaakko Juteinin haudan tarkka sijainti. Muutaman alueella olevan kiintopisteen avulla selvitettiin ensin käytössä olleen hautapaikkakartan mittakaava.

Sen jälkeen mitattiin varmuudella tunnettujen parin haudan nurkkakivistä etäisyydet, joiden perusteella Juteinin leposija varmistui. Hautapaikka sijaitsi lähellä löytynyttä hautapaatta, mikä selittynee paaden painolla.

 

Jaakko Juteini -seuran puhenjohtaja Eero Ojanen on löytänyt Lahden kaupunginmuseosta Juteinin hautakiven luonnosta koskevia asiakirjoja. Suunnitelmissa paasi oli kaksi kyynärää pitkä ja yhden leveä. Venäläinen kyynärä eli arssina oli tuolloin 71 cm. Kiven koko on ennakkosuunnitelmassa ollut siis 142 x 71 cm. Tällä matkalla mitattu todellisuus on 16,5 x 125 x 76 cm.

Seuraava “siivousretki” Ristimäelle 14.8.2019 tarjoaa myös Juutilan sukuseuran jäsenille mahdollisuuden tutustua paikkaan. Samanaikaisesti etenee suunnitelma uuden muistomerkin pystyttämiseksi haudalle.

Juteinin monipuoliseen tuotantoon kuuluu niin proosaa, aforismeja, oppikirjoja kuin tietotekstiäkin. Hän on inspiroinut mm. säveltäjä Kaj Chydeniusta, joka pitää säveltämistään Juteinin runoista konsertin Hattulan Juteinitalon auditoriossa 6.10.2019. Chydenius täyttää lokakuussa 80 vuotta.

Löytyneessä hautapaadessa on Juteinin omin säkein: Tuskassa turva on tuonelan retki / huoleta haudassa huokaus hetki / jossa ei rasita rauhattomuus / entisen elämän levottomuus.