Mielipiteet

Evon valmisteluryhmän johto vastaa kritiikkiin: Kansallispuiston valmistelu on avointa ja osallistavaa

Keltaojan ylitys kuivin jaloin vaati vedenpitäviä kenkiä – tai kenkien riisumista – Evolla viime syyskuussa. Kuva: Veli-Matti Virtanen
Keltaojan ylitys kuivin jaloin vaati vedenpitäviä kenkiä Evolla viime syyskuussa. Kuva: Veli-Matti Virtanen

Pauli Wallenius pitää Evon kansallispuiston suunnitteluprosessia epäonnistuneena (HäSa 10.4.). Se ei ole ollut hänen mukaansa riittävän avointa ja osallistavaa. Keskeneräistä prosessia on helppo kritisoida, varsinkin jos faktoista ei tarvitse välittää.

Alkuperäisen Evon kansallispuistoesityksen tekijöinä ei suinkaan ollut ”suppea luontoaktivistien” joukko, vaan sen allekirjoittivat kaikki maamme merkittävät luontojärjestöt, Helsingin yliopisto, Museovirasto ja joukko yrittäjiä.

Ympäristöministeriössä laadittiin yleisen käytänteen mukaisesti ensin selvitys, jossa kaikkien viiden tällä kierroksella ehdotetun kohteen soveltuvuutta kansallispuistoksi arvioitiin yhtenäisin perustein. Arvioinnin perusteella Evon alue otettiin jatkoselvittelyyn. Toisin kuin Wallenius esittää, ministeriö ei nimennyt suppeaa luontoaktiiviryhmää tekemään kansallispuistosuunnitelmaa.

Tiede on merkittävä osa esitystä

Koska tiede muodosti merkittävän osan Evon kansallispuistoesitystä, ympäristöministeriö päätti antaa Helsingin yliopistolle – sekä yhtenä aloitteen allekirjoittajista, että tiedekansallispuiston asiantuntijana – toimeksiannon asettaa ja koota alueellinen työryhmä asiaa selvittämään.

Maamme johtava yliopisto elää keskellä yhteiskuntaa ja sillä on pitkä perinne ja ammattitaito vaativien selvitystöiden toteuttajana.

Työryhmä koottiin edustuksellista demokratiaa ja hyviä hallintotapoja noudattaen kaikista niistä alueellisista tahoista, joita tuleva tiedekansallispuisto koskettaa. Aluksi kaikki Evoon liittyvät mahdolliset intressitahot kartoitettiin, jonka jälkeen työryhmän puheenjohtaja, Walleniuksen esille nostamien oppien mukaisesti, lähestyi erikseen kunkin organisaation tai järjestön johtoa ja pyysi esittämään henkilöä työryhmän jäseneksi.

Jokainen jäsen on laajemman viiteryhmän edustaja

Jokainen työryhmän jäsen on näin ollen laajemman viiteryhmän edustaja. Kaikki yhteydenpito jouduttiin hoitamaan etänä koronakurimuksen vuoksi.

Työryhmän järjestäytymiskokous pidettiin 29.1.2021 ja se aloitti varsinaisen työskentelynsä 16.2.2021. Työryhmä on aluksi kuullut ja käsitellyt ryhmän jäsenten omien viiteryhmien näkemyksiä tiedekansallispuistosta.

Tämän jälkeen se on kuullut luonnonsuojelulainsäädännön asiantuntijoita, alueen metsäyhtiöitä, maanomistajia, viranomaistahoja (naapurikunnat, Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ely-keskus) ja Suomen Riistakeskusta.

Erillisiä kuulemistilaisuuksia on järjestetty muun muassa retkeilijöille ja virkistyskäyttäjille, yrittäjille, Hämeenlinnan kaupungin johdolle ja puolustusvoimille. Työryhmän puheenjohtajisto on lisäksi ollut yhteyksissä lukuisiin muihin tahoihin.

Evolla tehdään monialaista tutkimusta

Evolla tehtävä tutkimus on monialaista kattaen muun muassa biotieteet, geotieteet, metsätieteet, ilmastotutkimuksen, vesistötutkimuksen, arkeologian, kulttuuriperinnetutkimuksen ja ihmismaantieteen. Näistä tutkimuksen harjoittajatahoista koottiin erillinen monitieteellinen tiedetyöryhmä tukemaan alueellista työryhmää, mukana muun muassa tutkimustoiminnan edustajat Hamkista, Metsähallituksesta ja Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta.

Tiedetyöryhmää koostettaessa korostettiin tiedesisältöjen avaamiseen, havainnollistamiseen ja tiedekasvatukseen liittyvää osaamista.

Evon kansallispuistoa valmisteleva työryhmä tiedottaa avoimesti ja päivittää kantojaan sitä mukaa kun erilaisista yksityiskohdista päästään yhteisymmärrykseen.

Jatkuvasti päivittyvää informaatiota löytyy Hämeenlinnan kaupungin Linnan kehityksen sivulta (https://www.linnan.fi/yrityspalvelut/aluekehitys/evon-kansallispuistohanke/) sekä Helsingin yliopiston Evon tiedekansallispuistohanke-sivulta (https://www2.helsinki.fi/fi/verkostot/evon-tiedekansallispuistohanke).

Kuulemiset ja osallistaminen ovat käynnissä

Kuulemiset ja osallistaminen ovat käynnissä kaiken aikaa ja ryhmä tulee olemaan yhteydessä vielä moniin tahoihin. Helsingin yliopisto ja Hamk neuvottelevat parhaillaan keskenään tiedekansallispuiston tarjoamista uusista mahdollisuuksista tutkimus- ja opetusyhteistyön vahvistamisessa.

Juuri nyt on avoimen vuorovaikutuksen aika ja mahdollisuus. Kaikille avoimia fyysisiä kuulemistilaisuuksia tullaan järjestämään myöhemmin keväällä, mikäli koronatilanne sen suinkin sallii. Valmistelutyönsä pohjalta työryhmä tekee toimeksiannossa annetuista asiakokonaisuuksista ehdotuksen ympäristöministeriölle tiedekansallispuiston jatkovalmistelua varten.

Lue myös 10.4.2021 julkaistu mielipidekirjoitus:

Ympäristöministeriön ohjaama Evon alueen suunnitteluprosessi on herättänyt intressiryhmissä ärtymystä ja kummastusta koko toimintansa ajan. Suunnittelun piti olla avointa ja puhtaalta pöydältä lähtevää, mutta käytäntö on ollut kaikkea muuta.

Suppea luontoaktiiviryhmä heitti ajatuksen ”tiedekansallispuiston” perustamisesta Evolle ja samassa ympäristöministeriö nimesi tuon ryhmän tekemään kansallispuistosuunnitelman.

Kun asiasta nousi kohu ja tehtiin muun muassa valitus oikeuskanslerille, ministeriö nimesi seuraavaksi Helsingin yliopiston, jolla ei ole mitään kokemusta tai osaamista tällaisten prosessien toteuttamisesta, tekemään suunnitelman.

Perusteluna oli, että samainen ryhmä oli liittänyt ehdotukseensa tiede-sanan.

Kritiikkiä avoimuuden puutteesta

Kun suunnitteluprosessia on kritisoitu avoimuuden ja osallistumismahdollisuuksien puutteesta, työryhmälle on nimetty näkemystä laajentamaan tutkijataustaryhmä (noin 20 henkeä).

Tutkimuksen ja tutkimustulosten esittelyn kohde on metsä, mutta taustaryhmässä ei ole yhtään metsäntutkijaa. Metsäntutkimuksen tulosten esittely kansalaisille on nimenomaan se tärkeä asia tässä kokonaisuudessa.

Sen sijaan tiedetaustaryhmään on nimetty mukaan aiemmin mainittu pieni luontoaktivistiryhmä.

Ainoa hyvä vaihtoehto suunnitteluprosessin keskeytys

Nyt kun tilanne on näin sekava, ainoa hyvä vaihtoehto on, että suunnitteluprosessi keskeytetään ja lähdetään eteenpäin uudelta pohjalta. Suunnitteluprosessi pitää perustaa ajatukselle; ”Miten Evon aluetta tulee kehittää ja käyttää tulevaisuudessa?”

Tämän jälkeen ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä päättävät puolueettoman ja osallistavan prosessin hallitsevan puheenjohtajan nimeämisestä. Sen jälkeen puheenjohtaja ja muutamat Evon alueen käyttäjäryhmiä hyvin tunnistavat tahot kartoittavat kaikki mahdolliset Evoon liittyvät intressiryhmät ja kutsuvat heidät aloitustilaisuuteen.

Ehdotus perusteltava laajoilla taustaselvityksillä

Aloitustilaisuudessa päätetään yhdessä, millainen suunnitteluryhmä muodostetaan niin, että eri intressiryhmät ovat tasapuolisesti edustettuina. Työryhmä sopii aluksi työn tavoitteet eli esimerkiksi: ”Ehdotus Evon alueen kehittämisestä ja tulevasta käyttömuodosta.”

Ehdotus perustellaan laajoilla taustaselvityksillä ja niin, että tuleva käyttömuoto palvelee mahdollisimman kattavasti käyttäjien ja koko yhteiskunnan tarpeita.

Lukuisia intressiryhmiä ja intressejä

On vaikea ymmärtää, miksi ympäristöministeriö ei voi hyväksyä nykyisin laajasti käytössä olevaa avointa ja osallistavaa suunnitteluperiaatetta, erityisesti tällaisten lukuisia intressiryhmiä ja ristiriitaisia intressejä koskevien kohteiden suunnittelussa.

Suomessa on paljon osaamista tällaisten hankkeiden toteuttamisessa, mutta periaate näyttää olevan ympäristöministeriölle vieras.