Mielipiteet

Kaupunkia eivät johda rakenteet, vaan ihmiset

Hämeenlinnan päätöksentekijät kokoontuvat raatihuoneella. Talon seinälakanassa kesällä 2017 näkyi, että maailmankuulun yhtyeen Guns N’ Rosesin vierailu kaupungissa. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan päätöksentekijät kokoontuvat raatihuoneella. Talon seinälakanassa kesällä 2017 näkyi, että maailmankuulu yhtye Guns N’ Roses vieraili kaupungissa. Kuva: Pekka Rautiainen, arkisto

Hämeenlinna ei kuulemma saisi merkittäviä säästöjä uudistamalla päätöksenteon ja hallinnon rakennetta. Näin sanoo FCG:n konsulttiselvitys (HäSa 1.7.).

Paljonkohan se(kin) muuten maksoi, olisiko sen voinut tehdä joku muu halvemmalla, oliko se niin tarpeellinen?

Hämeen Sanomien jutusta ja selvityksestä kävi jotenkin rivien välistä selville, että luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden palkat ovat ihan ansaittuja ja kohdallaan. Uskoisin, että varsinkin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rautio hehkuttaa vielä moneen kertaan tätä tulosta.

Emme me valistuneet kansalaiset pidä hallinnon tai johdon kuluja ja rakennetta kohtuuttomina, jos hallinnolla ja johtajilla on osoittaa joitain tuloksiakin tai edes osaisivat vastata kritiikkiin ja analysoida tekemisiään.

Koska vertailtaisiin luottamushenkilöiden tiedon tasoa, viranhaltijoiden osaamista, koulutuspohjaa ja ajankäyttöä (oman firman vai kunnan asiat), viestintäosaamista (tai tekeekö sitä ollenkaan vai itkeekö pelkästään vihapostista), ymmärtääkö kuntahallinnon juridiikkaa (mm. hankintaosaaminen kunnissa on ala-arvoista, yhtiöt vievät ja sanelevat).

Idealistinen oletus on, että parhaimmat osaajat hakeutuvat aina kunta-alalle. Samoin varsinkin johtavat luottamushenkilöt ovat sitä parempia toimessaan, mitä enemmän saavat ääniä – entä äänestäjien tottumuksen voima?

Yleensä ”valtuutetuiksi valittujen henkilöiden ajatellaan samalla tulleen kaikkien alojen asiantuntijoiksi”, kuten Kari Marttinen osuvasti kirjoitti (HäSa 3.6.).

Esimerkiksi Hämeenlinnan kokoluokkaa oleva Lappeenranta on selvinnyt vuosista 2018 ja 2019 ilman alijäämiä, lisäksi taseissa on vielä ”varallakin” hyvät ylijäämät. Onko siellä osaavampi johto ja hallinto kuin Hämeenlinnalla?

Ei ne organisaatiorakenteet ja -laatikot ratkaise, jos niissä laatikoissa toimivat tunarit.

Päivän lehti

10.8.2020