fbpx
Mielipiteet

Keskussairaalan infektiolääkärit vastaavat: Koronadiagnostiikka perustuu tutkimusnäyttöön – Karanteeneja ei ole määrätty turhaan

Sairaanhoitaja ottamassa koronavirustestiä Forssan sairaalassa elokuussa vuonna 2020. Kuva: Lassi Puhtimäki
Sairaanhoitaja ottamassa koronavirustestiä Forssan sairaalassa elokuussa vuonna 2020. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lääkäri Liia Nordström kirjoitti koronadiagnostiikkaa kyseenalaistavan mielipidekirjoituksen (HäSa 28.10.). Psykiatrikollega pohjasi kirjoituksessaan pitkälti Lääkärilehdessä julkaistuun toiseen mielipidekirjoitukseen, missä ylistettiin antigeenitestin paremmuutta PCR- eli nukleiininhappo-osoitustestiin verrattuna.

Kyseisen kirjoituksen kirjoittajat edustivat antigeenitestiä valmistavaa yritystä, ja lajityypiltään se kannattaakin nähdä enemmän mainospuheenvuorona kuin tieteellisenä katsauksena.

Nordströmiltä oli valitettavasti lähdekritiikki jäänyt suorittamatta ennen kynään tarttumista.

Nordströmin esitti kirjoituksessaan, että antigeenitesti olisi PCR-testiä huomattavasti tarkempi havaitsemaan tartuttavaa koronavirusinfektiota sairastavat potilaat.

Väitteen takana useita oletuksia

Tieteellinen näyttö väitteen takana on niukkaa ja sisältää useita oletuksia. Ja vaikka antigeenitestin yleinen tarkkuus on hyvä, ei se ole PCR-testin veroinen, mikä aiheuttaa väärien positiivisten testitulosten ongelman verrattain matalan väestöesiintyvyyden vallitessa.

Koronaviruksen PCR-testi on sen sijaan äärimmäisen tarkka eli positiiviseen testitulokseen voi lähes poikkeuksetta luottaa. PCR-testin vahvuudeksi voidaan lisäksi laskea myös sen parempi herkkyys: se havaitsee antigeenitestiä suuremman osan infektioista mahdollistaen tehokkaan tartunnanjäljityksen.

Nordström heittää kirjoituksessaan ilmoille kysymyksen, ovatko jopa puolet karanteeneista turhia. Vastaus kysymykseen on: eivät ole.

On totta, että osa PCR-positiivisista henkilöistä ei ole testaushetkellä tartuttava. Tällöin on pääasiassa kyse alkavasta infektiosta tai aiemmasta, jo sairastetun infektion ”hännästä”.

Tartuntaketjun voi katkaista alkuunsa

Altistustilanteissa PCR-testi voi havaita infektion jo ennen kuin henkilö on tartuttava, jolloin eristystoimet ovat tehokkaimmillaan katkaistessaan tartuntaketjun alkuunsa.

Toisaalta niissä harvoissa tapauksissa, jossa tartunnanjäljitystyötä tekevä lääkäri arvioi PCR-testin tuloksen olevan ”häntää” aiemmasta infektiosta, ei eristys- ja karanteenitoimiin lähdetä.

Me tartunnanjäljitystyötä tekevät lääkärit ymmärrämme, että karanteeniin määrääminen on voimakasta julkisen vallan käyttöä. Siksi emme sokeasti tuijota vain testejä vaan käytämme aina lääketieteellistä kokonaisharkintaa.

Nordströmin esittämät väitteet THL:n kuolintapaustilastojen vääristymisestä ovat myös yllättäviä lääkäriltä, jonka olettaisi tuntevan paremmin kuolinsyyselvityskäytännöt.

Kuolemansyyn kirjaa menehtyneen potilaan hoitava lääkäri kliinisen kokonaisuuden perusteella tarvittaessa ruumiinavaukseen tukeutuen. Kuolinsyyselvityksen tarkastaa aina oikeuslääkäri. Nämä molemmat lääketieteen ammattilaiset osaavat tulkita mahdollisen koronatestituloksen painoarvon suhteessa potilaan muuhun kokonaisuuteen.

PCR-testin laajalla käytölle selkeät perusteet

Vaikka antigeenitestillä on paikkansa esimerkiksi pitkien välimatkojen Lapissa, on selkeät tieteelliset perusteet, miksi PCR-testi on koronadiagnostiikan laajimmin käytetty metodi.

Yhden mielipidekirjoituksen perusteella, oli se julkaistu sitten Hämeen Sanomissa tai Lääkärilehdessä, ei siis kannata ajatella, että tiedeyhteisö, WHO ja maamme terveysviranomaiset olisivat ymmärtäneet koko koronatestauksen väärin.

Päästäksemme eroon testaamistarpeesta ja rajoitustoimista yleensäkin kannustamme kaikkia kansalaisia ottamaan turvallisen ja tehokkaan koronarokotteen, joka on paras ulospääsytiemme pandemiasta.

Menot