fbpx
Mielipiteet

Kiertokapula vastaa kritiikkiin: Perusmaksu ei ole hämärä eikä epäselvä

Uudeksi jätehuollon perusmaksuksi on taksaluonnoksen mukaan tulossa jätelautakunta Kolmenkierron alueella ensi vuoden alusta 31,20 euroa, kun kiinteistössä on 1–4 asuntoa. Kuva: Rauno Lahti
Uudeksi jätehuollon perusmaksuksi on taksaluonnoksen mukaan tulossa jätelautakunta Kolmenkierron alueella ensi vuoden alusta 31,20 euroa, kun kiinteistössä on 1–4 asuntoa. Kuva: Rauno Lahti

Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt kommentoi (HäSa 24.9.) jätehuollon perusmaksua hämäräksi ja epäselväksi. Toisin kuin Renfeldt kuvaa, perusmaksua on valmisteltu avoimesti ja asianmukaisesti. Maksu oli syksyllä 2020 lausunnoilla kaikissa Kiertokapulan toimialueen 13 kunnassa ja kuntalaiset saivat kommentoida esitystä otakantaa.fi -palvelussa. Kommenttikierrosten jälkeen Jätelautakunta Kolmenkierto hyväksyi sen yksimielisesti.

Kiinteistöalalla jätehuollon perusmaksu on varmasti tunnettu asia, sillä maksu on käytössä kaikissa Kiertokapulan toimialueen naapurikunnissa, pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä maksu on ollut käytössä jo vuodesta 2008. Siellä maksu on vakituisilta asunnoilta 33,50 euroa vuodessa ja vapaa-ajan asunnoilta 20,50 euroa vuodessa.

Kiertokapulan esittämä malli on edullisempi ja siinä on kolme maksuluokkaa, jotta se olisi tasapuolisempi eri asumismuotojen asukkaille.

Maksu on jätelain mukainen

Jätehuollon perusmaksu on Jätelain 646/2011 78 § mukainen maksu, joka laskutetaan kaikista käytössä tai käytettävissä olevista vakituisista ja vapaa-ajan asunnoista, riippumatta syntyvän jätteen määrästä.

Samassa artikkelissa taloustoimittaja Arno Juutilainen kommentoi perusmaksun kytköstä viranomaistoiminnan rahoittamiseen.

Lain mukaan jätehuollosta aiheutuvat kulut tulee kattaa jätehuollosta saatavilla maksuilla, ei esimerkiksi verotuloilla. Jätehuoltoyhtiön ja kunnan välillä ei voi olla tulonsiirtoja kumpaankaan suuntaan. Perusmaksulla katetaan Jätelautakunta Kolmenkierron kuluja, mutta se on hyvin pieni osuus kokonaisuudesta, noin 10 %.

Lähes puolet eli 46 % kohdistuu jätelautakunnassa päätettyyn palvelutason nostoon, johon kuuluu muun muassa uusien pienjäteasemien perustaminen. Perusmaksulla rahoitetaan lisäksi mm. vaarallisten jätteiden keräyskierrokset ja käsittely sekä lakisääteinen ympäristökasvatus ja neuvonta.

Vaikuttaa vastaanottomaksuihin alentavasti

Julkisessa keskustelussa on sysätty sivuun se näkökulma, että perusmaksu vaikuttaa kotitalouksista kerättävän yhdyskuntajätteen vastaanottohintaan alentavasti eli perusmaksu ei välttämättä nosta jätehuollon kokonaiskustannuksia lainkaan.

Lisäksi perusmaksu mahdollistaa sen, että voimme ensi vuonna kasvattaa ilmaiseksi vastaanotettavien jätteiden määrää. Tätäkään emme ole viestineet siten, että uusia jätejakeita tulisi lisää, vaan olemme ilmaisseet tällä hetkellä maksutta vastaanotettavia jätteitä olevan kuusi (6) ja perusmaksun käyttöönoton jälkeen niiden lukumäärä on 19.

Perusmaksun käyttöönotosta on siis aktiivisesti viestitty jo liki pari vuotta. Samassa yhteydessä on säännönmukaisesti kerrottu siitä, että yhtiö on kuntien omistama osakeyhtiö, joka ei jaa osinkoa. Liiketoiminnasta mahdollisesti syntyvä tulos käytetään jätehuollon kehittämiseen. Tästä esimerkkinä on Hämeenlinnan Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle rakennettava pientuojien asiointialue.

Jätelautakunta päättää maksun tasosta

Perusmaksun tasosta päätetään vuosittain jätelautakunnassa taksaesityksen yhteydessä, jolloin kustannustaso määrittyy jätehuollon todellisten kustannusten mukaan. Perusmaksun käyttö raportoidaan Kiertokapulan tilinpäätöksessä avoimesti. Tällä hetkellä vuoden 2022 taksaesitys on jälleen lausunnoilla kaikissa 13 kunnassa ja kuntalaiset saavat edelleen kommentoida esitystä otakantaa.fi -palvelussa.

Yleisestä asumisen kustannustasosta kannattaa huomioida se, että jätehuoltokulut Kiertokapulan toimialueen kunnissa ovat tuoreen Kiinteistöliiton indeksitalo-tutkimuksen mukaan alle maan keskiarvon. Jätehuollon keskiarvoindeksi on 0.19, kun Kiertokapulan kunnissa se on 0.14–0.16. Jätehuollon kulut ovat asumiskuluista toiseksi pienin menoerä, tontin kiinteistöveron jälkeen.

Jätehuollon kenttä on haastava ja monitahoinen, koska monet sen toiminnot pohjautuvat EU:n direktiiveihin, lakeihin ja alueellisiin jätehuoltomääräyksiin. Kiertokapulan toiminnan perustana ovat jätehuollon lakisääteiset palvelut, joiden tulevaisuuden tason on määrittänyt omistajakuntien yhteinen viranomainen Jätelautakunta Kolmenkierto.

Yhtiö ei siis laadi itselleen esimerkiksi keräysvelvoitteita, mutta tekee esityksiä, miten ja millä hinnalla ne pystytään toteuttamaan. Päästäksemme tavoiteltuun palvelutasoon, keskeisenä keinona on jätehuollon perusmaksu.

Menot