Mielipiteet

Kirkkoherra mielipidevieraana: Mitä sutta ruokit itsessäsi?

Hämeenlinna-Vanajan kirkkoherra Kimmo Reinikainen istuu Aleksanterin kirkossa Tampereella viime kesäkuussa. Kuva: Sara Aaltio
Hämeenlinna-Vanajan kirkkoherra Kimmo Reinikainen Aleksanterin kirkossa Tampereella viime kesäkuussa. Kuva: Sara Aaltio

Ihmisen mieli on ihmeellinen. Se tottuu moneen. Se on erittäin kestävä, vaikka toisaalta hauras. Mieli keksii keinot suojautua ikäviltä asioilta ja mukautua uusiin olosuhteisiin.

Olemme eläneet korona-viruksen aikaa nyt hiukan yli kuukauden. Elämästä viruksen kanssa on tullut uusi normaali.

Mieltä voi ohjata. Tietoisen mielen käsky hyväksyä rajoitukset auttavat silloin, kun impulssit käskevät meitä kirmaamaan vappu-piknikille. Toisaalta, mieli kertoo kriisin olevan ohi, koska mitään ei tapahdu eikä kukaan sairastu. Näin mielemme toimii.

Kahden suden taistelu ihmisen sisällä

Christopher K. Germerin kirjassa Myötätunnon tie (Basam Books 2010) kerrotaan isoisän ja lapsenlapsen keskustelusta. Vanha cherokee-intiaani kertoi ihmisten sisällä tapahtuvasta taistelusta:

”Poikani, meidän kaikkien sisällä taistelee kaksi ’sutta’.”

”Toinen on Paha. Se on kiukku, kateus, mustasukkaisuus, suru, katumus, ahneus, ylimielisyys, itsesääli, syyllisyys, inho, alemmuudentunne, valheet, väärä ylpeys, ylemmyydentunne ja ego.”

”Toinen on Hyvä. Se on ilo, rauha, toivo, tyyneys, nöyryys, lempeys, hyvänsuopuus, empatia, anteliaisuus, totuus, myötätunto ja usko.”

Lapsi ajatteli asiaa hetken ja kysyi sitten isoisältään: ”Kumpi susi voittaa?”

Vanha cherokee vastasi yksinkertaisesti: ”Se, jota ruokit.”

Moni asia on hyvin, moni on selvinnyt

Kolikolla on puolensa. Moni asia on hyvin, moni ihminen ja perhe on selvinnyt mukavasti.

Eräs teini iloitsi perheen kanssa vietetyn ajan lisääntymisestä.

Lapset tulevat tulevaisuudessa kertomaan vuosikausia juttuja korona-ajasta. Kun ei tarvinnut lähteä aikaisin aamulla kouluun ja iltaisin keksittiin jotain kivaa.

Vanhukset tulevat muistamaan sitä aikaa, kun postiluukusta tipahti kirje, jossa luvattiin auttaa, jos tarvitaan.

Työpaikoilla on kääritty hihat ja otettu digiloikkia. Vielä tulemme nauramaan virtuaaliselle aamukahville.

Puhelinliikenne on lisääntynyt. Mitä sinulle kuuluu?

Moni löytää introvertin puolensa ja nauttii, kun kerrankin ei tarvitse lähteä minnekään, eikä sitä tarvitse puolustella kenellekään.

Perheitä jaksamisen äärirajoilla

Tiedämme myös, että poikkeustilan aikana monet perheet ovat jaksamisen äärirajoilla. Tiedämme, että sosiaaliset ongelmat vahvistuvat kriisissä.

Tämän kriisin kohdalla perheiden mahdolliset ongelmat tapahtuvat eristyksissä. Tiedämme, että yksinhuoltajilla on erityisen raskasta.

Tiedämme, että ikäihmisillä yksinäisyys on vallata koko mielen.

Tiedämme monien ammattiryhmien olevan ylityöllistettyjä ja tilanteen vaivaamia, kuten hoitajien ja opettajien. Miten kirkko Hämeenlinnassa voisi auttaa?

On hyvä miettiä, kumpaa sutta haluaa ruokkia

On siis positiivista ja negatiivista. Kun eristäytymisen aika rasittaa, on hyvä miettiä, kumpaa sutta haluaa ruokkia.

Kriisinkestävyyttäsi pystyt tukemaan sinä itse.

Lähellä on aika, jolloin siirrymme toisenlaiseen strategiaan tässä taistelussa.

Annamme toivolla tilaa

Osa palaa lähes normaaliin elämään, osalle jää rajoituksia. Emme pelkää, emmekä suojaudu kaikelta mahdolliselta. Annamme toivolle taas tilaa.

Siihen asti on hyvä nauttia hyvistä asioista ympärillämme. Ne asiat ovat ilon ja hyvän tahdon hedelmiä. Ne ovat ystävyyden ja rakkauden aikaansaamia. Pieni Jumalan kosketus meissä.

Kimmo Reinikainen

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherra

Mainos