fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Kirsikkapuisto on perustettava Hämeenlinnaan ekologisesti kestävään paikkaan – Aiotulla paikalla on äärettömän kaunis kukkaketo

Sairionrannan kukkaloistoa rantareitin ja radan välisellä kumpareisella niittykaistaleella. Kuva: Rauno Lahti

Keväisten kirsikankukkien ihailu on japanilainen perinne, joka on alkanut jo 700-luvulla. Käsite Hanami esiintyi ensimmäisen kerran 1000-luvulla romaanissa Genjin tarina ja se tarkoittaa ”kukkien katselua”. Buddhalaisessa perinteessä kirsikankukka symboloi katoavaisuutta – kukinta kestää vain muutamia päiviä.

Japanista kirsikkapuistojen perustaminen on levinnyt eri puolille maailmaa ja Suomessakin niitä on jo useassa kaupungissa. On hienoa, että ihmiset haluavat viettää aikaa kirsikkapuiden alla ja nauttia nopeasti katoavan kukinnan kauneudesta.

Hyvä ja kannatettava ajatus

Kirsikkapuiston perustaminen Hämeenlinnaan on hyvä ja kannatettava hanke.

Ydinkeskustan asukasyhdistys on esittänyt puistoa Hämeensaareen, missä sille olisi runsaasti tilaa ja puiden istutus puistoalueelle ei vaatisi muita perustamistoimia. Toisessa, yksityishenkilön tekemässä ehdotuksessa puistoa on ehdotettu rantareitille ja luvattu lahjoittaa sinne puut.

Kirsikkapuiston sijoitus rantareitille on kuitenkin ongelmallinen ekologisen kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Äärettömän kaunis kukkaketo

Juuri aiotulla itäisen rantareitin pientareilla ja junaradan hiekkatörmällä sijaitsee äärettömän kaunis, lajistoltaan monimuotoinen koko kesän kukkiva upea luonnon keto. Paikoin lajisto edustaa myös tuoreen niityn kasvillisuutta.

Kedot ovat perhosille, mehiläisille, kimalaisille, kukkakärpäsille ja muille pölyttäjille välttämättömiä monimuotoisia elinympäristöjä.

Ketojen ja niittyjen arvokkaat ekotyypit ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. Pölyttäjät puolestaan ovat maailman kaiken elämän kannalta kriittisen tärkeitä. Rantareitin elinympäristö on harvinaisen upea paikka, jossa satojen eri lajien kukinta kestää toukokuulta lokakuulle saakka.

Hämeenlinnassa on runsaasti paikkoja, joihin kirsikkapuisto lahjoituspuineen voidaan sijoittaa, esimerkiksi Hämeensaari ja Linnanpuisto sopisivat siihen erinomaisesti.

Ketoalue ansaitsee hoitoa

Olisi varsin nurinkurista ja Hämeenlinnalle häpeäksi, jos kaupungin upeimman ketoalueen koko kesän kestävä monimuotoinen kukinta uhrattaisiin yhden lajin muutaman päivän kestävälle kukinnalle ja kedon monimuotoisuus muutettaisiin yhden lajin nurmiaavikoksi.

Rantareitin upea ketoalue ansaitsisi parempaa hoitoa. Tarvittaisiin niitto pari kertaa kesäkaudella ja huolellinen lupiinin ja rikkapalsamin leviämisen estäminen.

Alueelle olisi hyvä saada myös kedon kasveista ja ekotyypistä kertovia infotauluja. Aluetta voisi käyttää myös koulujen lajintuntemuksen ja ekologian opetukseen.

Hanami tarkoittaa hetkellisen kauneuden ihailua. Voisimme oppia ja opettaa lapset näkemään satojen kedon kasvien hetkellistä kukintaa koko kesän ajan ja lisätä omaa ymmärrystämme luonnosta.

Hannele Seitsonen

Hämeenlinna

Lue myös: Kirsikkapuisto kannattaa toteuttaa taiten (pääkirjoitus 27.7.2022)

 

Menot