Mielipiteet

Toriparkki: Kokonaisvaltainen kehittäminen keskiöön

Keskustassa toimijoita ovat kauppa, palvelutoimijat, kiinteistöjen omistajat, taloyhtiöt, kaupunkikeskustayhdistys, tapahtumajärjestäjät, matkailuyritykset ja kaupunki. Kuva: Tommi Uus-Kilponen
Keskustassa toimijoita ovat kauppa, palvelutoimijat, kiinteistöjen omistajat, taloyhtiöt, kaupunkikeskustayhdistys, tapahtumajärjestäjät, matkailuyritykset ja kaupunki. Kuva: Tommi Uus-Kilponen

Toriparkkiasia on herättänyt vilkasta, tunteitakin nostattavaa keskustelua. Valitettavasti keskustelu on ollut pitkälti irti laajemmasta kokonaisuudesta eli kaupungin keskustan elinvoimasta ja keskustan kaupan ja muun liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksista.

Meillä on varsin paljon tutkimus- ja muuta asiantuntijatietoa elämäntyylien, arvojen, ihmisten osto- ja kulutuskäyttäytymisen muutoksista, kaupan kehitysilmiöistä sekä siitä miten ns. kivijalkakauppa voi vastata tulevaisuuden haasteeseen. Samoin siitä, mitä asioita elävä kaupunkikeskusta nyt ja 2020-luvulla edellyttää: viihtyvyyttä, elämyksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Turussa yliopiston tekemässä tutkimuksessa todetaan, että asiakkaan on viihdyttävä niin yrityksen asiakkaana kuin kadun kansalaisena. Toisaalta hyväkään yrityskuva ei auta, jos kaupan lähiympäristön on annettu rapistua, kuten meillä erityisesti ykköskorttelin osalta.

Kaikki tutkimukset, mukaan lukien Hämeenlinnan keskustan liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia koskeva selvitys, nostavat esiin muutaman ison asian. Kaupan oma toiminta, kyky kehittyä vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin, kyky tuottaa asiakkaalle erottuvia asiakaskokemuksia, lisäarvoa.

Toisaalta korostuu kaupan lähiympäristön merkitys kiinteistöstä ja korttelista koko keskustaan. Paljon on puhuttu ekosysteemiajattelusta ja siitähän tässä juuri pitäisi olla kyse.

Toimijoita ovat kauppa, kaupan ketjut, palvelutoimijat, kiinteistön omistajat, taloyhtiöt, kaupunkikeskustayhdistys, tapahtumajärjestäjät, matkailuyritykset ja tietysti myös kaupunki.

Kaupunki luo ja kehittää toimintaedellytyksiä, mutta viimekädessä lopputulos on kiinni kaupan alan toimijoista ja muista palvelualan toimijoista, tapahtumatuottajista ja siinä välissä luonnollisesti kiinteistön omistajilla on tärkeä rooli.

Nyt, kun ajatellaan keskustaa, niin tuo lähiympäristö ei todellakaan vaikuta positiivisesti asiakaskokemuksiin yleisesti tai vaikkapa ajatellen joulun aikaa ja joulukauppaa.

Pysäköintikysymys on sitten osa tätä lähiympäristöä, mutta vain osa.

Tutkimukset osoittavat myös selvästi, että ihmisten rahan käytön painopiste siirtyy tavaroiden hankinnoista palveluihin. Tämän täytyy näkyä myös keskustan tarjonnassa.

Palvelut ja erilaiset elämys- ja vapaa-ajan konseptit toimivat tavallaan ”sisään heittäjinä” kaupalle houkuttaen asiakkaita kaupan läheisyyteen.

Erikoistavarakaupan osuuden ennustetaan pienenevän 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se ei kuitenkaan pienene tasaisesti, vaan riippuu paljolti siitä, miten kauppa ja tuo koko ympärillä oleva ekosysteemi vastaa paikallisesti tulevaisuuden haasteeseen.

Kauppa ja palvelut tarvitsevat lisäksi riittävän asiakaspotentiaalin ja monessa kaupunkikeskustassa se tarkoittaa uudisrakentamista keskustaan tai sen läheisyyteen. Sen merkitys pysäköintiratkaisujen kannalta on suurempi kuin kaupan oma välitön vaikutus.

Pelissä on niin paljon ulkopuolisia tekijöitä joita ympärillämme tapahtuu, että vaihtoehdot lienevät siinä, että joko keskusta muuttuu ja kehittyy tai entisestään näivettyy ja sen myötä muuttuu.