Mielipiteet

Mielipide: Kolmas elämä voi olla ihmisen parasta aikaa

Tietoteknisiä taitoja on hyvä opetella eläkeläisenäkin. Kuva ikäihmisille suunnatusta verkkopankin käyttökoulutuksesta syksyllä 2019. Kuva: Lassi Puhtimäki
Tietoteknisiä taitoja on hyvä opetella eläkeläisenäkin. Kuva ikäihmisille suunnatusta verkkopankin käyttökoulutuksesta syksyllä 2019. Kuva: Lassi Puhtimäki / Hämeen Sanomat, arkisto

Ihmisen elinkaaressa on pääosin kolme vaihetta: lapsuus, aikuisuus ja vanhuus.

Lapsuuden ja nuoruuden sanotaan olevan parasta aikaa, koska silloin elämä on edessäpäin.

Aikuisuuteen liittyvät ammatin hankinta, perheen perustaminen ja ruuhkavuodet, jolloin lapset ovat pieniä ja työkiireet kovimmillaan.

Kolmanteen vaiheeseen, vanhuuteen siirtymisen rajana jotkut pitävät työelämästä eläkkeelle jäämistä.

Mitä tämä vaihe oikein tarkoittaa? Onko sen jälkeen kyse kenties pelkästään kuoleman odottelusta? Voiko vanhuutta jotenkin suunnitella ennakolta?

Harvat tekevät selkeitä suunnitelmia

Usein on niin, että elämän kolmanteen vaiheeseen vain ajaudutaan sen enempää miettimättä. Harvat tekevät selkeitä suunnitelmia eläkevuosiensa varalle.

Kannattaako suunnittelu, kun terveydestäkään ei ole varmuutta? Milloin suunnitelmien tekeminen pitäisi aloittaa? Miten uskallan ryhtyä muutokseen? Tarvitseeko enää iäkkäänä ottaa muutosriskiä? Vastaamattomia kysymyksiä on paljon.

Hausjärven kunnassa on järjestetty 55-vuotiaille ja sitä iäkkäämmille kuntalaisille uusia vuokra-asuntoja. Kysyntää ja tarvetta asunnoille on ollut kovasti. Tästä voi päätellä, että Hausjärvellä kolmas elämä alkaa 55-vuotiaana uudessa vuokra-asunnossa.

Koko Suomen mittakaavassa sotien jälkeen vuosina 1945–1950 syntyneet ikäluokat ovat nyt 71–76-vuotiaita. Erilaisissa eläkkeensaajien järjestöissä tämän ikäiset jäsenet muodostavat keskeisen jäsenryhmän, mikä kertoo toimintatarpeista, sosiaalisen kanssakäymisen halusta ja ihmisen ikävästä toisen luo.

Kasvu palvelujen tarpeessa

Janakkalassa yli 65-vuotiaiden ikääntyneiden kuntalaisten määrän kehitystä ja kunnan tuottamien palvelujen tarvetta on selvitetty. 65 vuotta täyttäneiden kuntalaisten määrän ennakoidaan ylittävän 4500 henkilöä vuoteen 2025 mennessä.

Erilaisten kunnan järjestämien palvelujen tarpeessa tämä merkitsee voimakasta kasvua. Tarvitaan lisää terveyspalveluita, entistä enemmän kotona asumisen tukea, hoiva-asumisen paikkoja ja uusia palveluasumisen muotoja.

Uusien maakunnallisten hyvinvointialueidenmuodostaminen lisää epävarmuutta siitä, kuinka asiat paikallisesti saadaan järjestymään.

Voidaan todeta, että odottelun sijaan on syytä ryhtyä varautumaan tulevaisuuteen. Lehtitietojen mukaan (HäSa 9.7.) Hämeenlinnan kaupunki tarvitsee välittömästi 100 terveysalan ammattihenkilöä huolehtimaan kasvaneesta hoivapalvelujen tarpeesta. Vastaava tilanne on suurten ikäluokkien ikääntymisen vuoksi muodostumassa kaikissa Suomen kunnissa.

Yhteisöllinen asuminen tarjoaa toimivan mallin

Niiden, jotka ovat antaneet panoksensa kukin tahollaan työelämässä, tulee voida nauttia eläkevuosistaan.

Eläkkeen suuruus ja terveystilanne toki vaihtelevat eri henkilöiden välillä, mutta suunnittelemalla tulevaisuutta ennakolta on mahdollista parantaa elämisen tasoa eläkevuosina huomattavasti.

Yhteisöllinen asuminen tarjoaa toimivan mallin yksinäisyyden poistamiseen, turvallisuuden tunteen lisäämiseen ja innostavien virikkeiden saamiseen yhteisten harrastusten parissa.

Kolmas elämä voi olla ja sen tulisi olla ihmisen parasta aikaa vailla työpaineita, ilman epävarmuutta toimeentulosta, terveyshuolista tai yksinäisyyden pelosta.

Muutoksen toteuttamisesta henkilökohtaisen päätöksen tekemällä se onnistuu.

Menot