Mielipiteet

Kuinka Häme voi voittaa terveydenhuollon myllerryksessä?

Sepelvaltimoiden varjoainekuvausta valmisteltiin viime tammikuussa Kanta-Hämeen keskussairaalan Sydänsairaalassa. Kuva: Riku Hasari
Sepelvaltimoiden varjoainekuvausta valmisteltiin viime tammikuussa Kanta-Hämeen keskussairaalan Sydänsairaalassa. Kuva: Riku Hasari

Aloitin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johdossa tammikuussa, ja pian sen jälkeen edellisen maamme hallituksen ajama sote- ja maakuntauudistus ajoi perustuslailliseen seinään.

Pitkään valmistellun uudistuksen kaatuminen loi jälleen kerran epävarmuutta maakuntaamme, mutta antoi toki mahdollisuuksia myös ajatella uudelleen tiettyjä asioita.

 

Pyrimme omalta osaltamme hyvässä yhteistyössä Hämeen liiton ja maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen kanssa vaikuttamaan pari viikkoa sitten julkaistuun hallitusohjelmaan siten, että se mahdollistaisi hämäläisten kannalta tarkoituksenmukaiset erikoissairaanhoidon palvelut, rakenteet ja yhteistyömahdollisuudet myös maakunnan rajan ylitse.

Onnistuimme nähdäkseni tunnistamaan edunvalvonnan kannalta keskeiset henkilöt ja tahot sekä pitämään heidät osaltamme informoituna niistä asioista, jotka ajavat meitä uudistuksiin esimerkiksi Tähtisairaala-yhteistyön kautta Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella.

 

Lopputulos on kannaltamme mielestäni varsin hyvä. Vaikka runsaasti yksityiskohtia ja ratkaisumalleja jää ilmaan, niin hallitusohjelman kirjaukset mahdollistavat palvelujemme kehittämisen ja toivottavasti vakauttavat tilannetta myös maakunnan sisällä.

Lisäksi riihimäkeläisen Aino-Kaisa Pekosen (vas.) valinta sosiaali- ja terveysministeriksi varmasti takaa maakunnallemme suoran keskusteluyhteyden ministeriöön, vaikka sote-rakenneuudistus ei suoraan hänen sormensa alla olekaan.

Toistaiseksi on kuitenkin arvoitus, minkälaisella aikataululla ja valmistelukoneistolla hallitus aikoo edetä, mutta edunvalvonnan kannalta Kanta-Hämeellä lienee poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tällä vaalikaudella lainvalmisteluun useammallakin hallinnonalalla.

 

Poliittiset päätökset ovat kuitenkin vain yksi osa erikoissairaanhoitoon vaikuttavista tekijöistä. Kevään aikana olemme uudistaneet sairaanhoitopiirimme strategian, jossa on pyritty tunnistamaan niitä muutosvoimia, jotka meidän tulee kohdata.

Erilaisilla strategioilla on paha tapa jäädä pölyttymään mappeihin sen jälkeen, kun seminaarit on pidetty ja päätökset siunattu. Me pyrimme luonnollisesti välttämään tätä ja tuomaan strategian toteutuksen niin ruohonjuuritasolle kuin mahdollista.

Vaikka sanana strategia koetaan usein vieraannuttavana, niin kiteytettynä strategia on tiekartta, joka auttaa meitä pysymään oikealla tiellä, kun tavoitteena on parantaa kantahämäläisten terveydenhuollon palveluita.

 

Erikoissairaanhoidon palvelut ovat elintärkeä yhteiskunnan toiminto. Meitä haastavat uusiutumaan niin asiakkaiden kasvavat vaatimukset, väestön ikääntyminen, digitalisaatio, kilpailu muiden sairaaloiden taholta, osaavan henkilöstön saatavuus ja lääketieteen kiihtyvä kehitys. Puhumattakaan jäsenkuntien taloudellisista paineista.

Meidän tuore strategiamme tiivistyy neljän peruspilarin varaan. Nuo pilarit ovat asiakkaat, henkilöstö, kumppanit ja omistajat.

Me lähdemme systemaattisesti rakentamaan yhä asiakaslähtöisempää palvelukulttuuria, jossa jokainen potilas kohdataan ja hoidetaan yksilöllisesti ja sujuvasti. Rakennamme uudestaan ja kuvaamme selkeästi hoitopolut asiakkaan näkökulmasta. Tavoitteena on vaikuttavuudeltaan ja laadultaan entistä paremmat palveluprosessit. Palvelupolkuja tarkastellaan ja kehitetään myös yhteistyössä terveyskeskusten ja sosiaalipalveluiden kanssa.

 

Henkilöstöllemme rakennamme arvostavaa työyhteisöä ja palkitsevaa työtä sekä vähemmän hierarkkista ja byrokraattista organisaatiota, jossa jokaisella on lupa, valta ja vastuu työskennellä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kannustamme onnistumisiin ja autamme työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

Tunnustamme sen, että ilman osaavia kumppaneita emme pärjää. Kumppanuuksien kautta pystymme tuottamaan yhdessä enemmän arvoa asiakkaalle. Verkostot vahvistavat paitsi erikoissairaanhoitoa, niin myös samalla muita kantahämäläisiä verkostossa toimivia organisaatioita.

 

Rahoittajillemme meidän tulee jatkuvasti todistaa, että olemme luottamuksen ja rahoituksen arvoisia – olemme erinomainen sijoitus terveyteen ja myös maakunnan elinvoimaan. Meidän tulee ymmärtää paremmin myös niitä taloudellisia paineita, joita sairaanhoitopiirin jäsenkunnilla on.

Kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistä toiminnan ja talouden suunnittelua pitää kehittää sekä pyrkiä yhä aktiivisemmin vaikuttamaan myös valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Strategiamme muuttuu konkretiaksi ja selkeiksi tavoitteiksi syyskuun loppuun mennessä. Ja niiden toteutumista mittaroidaan, tarkastellaan ja viestitään välietapeilla. Se on lupaus.

 

Seppo Ranta
Kirjoittaja on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja.