Mielipiteet

Lulu Ranne (ps.): Hämeensaaren areenalle ei ole edellytyksiä – Olisi kaupungille takuuvarma rahareikä

Rinkelinmäen jäähallin markkinointinimi on jo jonkin aikaa ollut Pohjantähti-areena. Jäähallin remonttitarve on parhaillaan selvitettävänä. Kuva: Riku Hasari
Rinkelinmäen jäähallin markkinointinimi on jo jonkin aikaa ollut Pohjantähti-areena. Jäähallin remonttitarve on parhaillaan selvitettävänä. Kuva: Riku Hasari

Kun Hämeensaaren kehityshanke areenoineen esiteltiin Hämeenlinnan kaupunginhallitukselle 18.2.2019, yksityisen kehitysyhtiön piti vastata hankkeen rahoituksesta.

HPK:n piti olla areenan keskeinen yhteistyökumppani ja vuokralainen. Hankkeen puuhamiehet Ilkka Kilpimaa & kumppanit kehuivat, ettei kaupungilla ole vastuuta liiketoiminnan suunnittelusta.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin Sepos oy:n Ilkka Kilpimaan mukaan liiketoiminnan suunnittelu etenee ja areenahanke toteutuu vain, jos kaupunki vastaa areenan vuokranmaksusta.

Kilpimaan mukaan kaupunki maksaisi 40 miljoonan hintaisesta areenasta yhteensä 55 miljoonaa 20 vuoden aikana. Lisäksi korjauksiin ja hoitoon menisi 16 miljoonaa.

Koko riski kaatuisi kaupungin niskaan

Areenan koko riski olisi kaupungilla, jonka tulisi taata tuotot sijoittajille, joita ei toistaiseksi edes ole. 20 vuoden menot olisivat yhteensä 71 miljoonaa euroa, jonka jälkeen areena jäisi kaupungin syliin.

Kaupunginhallituksen saaman selvityksen mukaan kukaan ei ole halukas toimimaan edes areenan operaattorina, saati vastaamaan sen vuokrista. Selvityksestä ei myöskään selvinnyt miksi kaiken riskin kantavan kaupungin pitäisi maksaa sijoittajille hyvä tuotto.

Enemmistö piti vielä areena hengissä

Kaupunginhallitus kyllä kieltäytyi tarjotusta vuokravastuusta, mutta enemmistö piti areenaa hengissä pitämällä sitä vaihtoehtona HPK:n nykyisin käyttämän Pohjantähti-areenan peruskorjaukselle.

Peruskorjaus tulee kyllä vastaan, mutta toistaiseksi ei ole tiedossa välittömiä suuria pakollisia tarpeita, elleivät rakennetutkimukset tuota yllätyksiä. Kaupungin jäähalliyhtiö omistaa Rinkelinmäellä olevat jäähallit, ml. Pohjantähti-areenan.

Kiekkoilun siirtämisessä Hämeensaareen ei ole järkeä

HPK:n ja kaupungin jäähalliyhtiön kannalta kiekkoilun siirtämisessä Hämeensaareen ei ole mitään järkeä. HPK:n liiketoimintamalli Rinkelinmäellä on sellainen, että Hämeensaareen siirtyminen heikentäisi HPK:n mahdollisuuksia maksaa jääajasta, ei suinkaan parantaisi sitä.

Kaupungin taas pitäisi maksaa vuosittain satoja tuhansia lisää, jotta jäähalliyhtiö pysyisi pystyssä, tai ottaa siitä miljoonien tappiot syliinsä.

Rinkelinmäki säilyköön kiekkokeskittymänä

Pohjantähti-areenan peruskorjauksen tulisi olla tähtitieteellisen kallis ja tarve välitön, jotta Hämeensaaren areena voisi olla sille todellinen vaihtoehto. Järkevintä olisi kehittää Rinkelinmäkeä edelleen kiekkokeskittymänä.

Ajatteleva kaupunkilainen joutuu ihmettelemään, miten kaupunki onnistutaan vetämään kerta toisensa jälkeen mukaan tällaisiin vivutuksiin, joissa sujuvasanainen puuhamies puhuu olemattomien investoreiden suulla ja hyppyyttää kaupungin organisaatiota.

Suurimmat riskit liittyvät talouteen

Se ei ole iso riski, että hanke ei toteudu ja asemakaavatyö jää turhaksi. Hankkeen ylivoimaisesti suurimmat riskit liittyvät talouteen ja vetovoimaan. Selvitys osoitti, ettei areena kannata. Siksi se ei nouse ilman kaupungin rahaa.

Areenainvestointi olisi takuuvarma rahareikä, joka vain heikentäisi mahdollisuuksiamme huolehtia perusasioista.  Toinen merkittävä riski on, että Hämeensaari pilataan niin, että se heikentää kaupungin luontaista vetovoimaa.

Päättäjien tulee huolehtia kaupungin taloudesta ja asukkaiden arjen sujuvuudesta. Ei tuhota niitä. Sama huolehtiminen koskee Hämeenlinnan luontaista vetovoimaa ja inhimillistä mittakaavaa. Niitä ei voi rahalla koskaan korvata, eikä kerran tuhottuna voi enää palauttaa. Muutoksen aika on todellakin nyt.

Lue myös: Ilman vastuunkantajaa Hämeensaaren areena on tyhjän päällä (pääkirjoitus, 20.1.2021)

Jäähallin rakenteet syynätään Hämeenlinnassa (19.1.2021)

Hanke toteutuu vain, jos kaupunki toimisi päävuokralaisena (15.1.2021)

Menot