fbpx
Mielipiteet

Lulu Ranne (ps.): Suomi-rata oy on Isojen poikien kauppa ja Hämeen korvapuusti

Pendolino nykyisellä pääradalla Vanajaveden ylittävän rautatiesillan lähellä Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen
Pendolino nykyisellä pääradalla Vanajaveden ylittävän rautatiesillan lähellä Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen

Koko Suomi-rata oy:n ajatus ja osakassopimus ovat esimerkkejä siitä, miten Suomessa voi tehdä avoimesti mitä tahansa, kunhan tekee sen riittävän vaikeatajuisesti. Hämeen Sanomien raportti valtuuston kokouksesta (27.4.) kertoo karua kieltään.

Valtuutetut eivät olleet lukeneet tai ainakaan ymmärtäneet osakassopimusta. Myös osakeyhtiön toiminta tuntuu olevan vierasta.

Moni osakkuutta kannattanut valtuutettu piti yhtiötä “pöytänä, jossa saa äänensä kuuluviin”. Heille on huonoja uutisia. Osakeyhtiön toimintaa pyörittää aina suvereenisti sen hallitus.

Suomi-rata oy:n hallituksessa on viisi jäsentä valtiolta. Valtio-omisteiselta Finavialta, Helsingiltä, Tampereelta ja Vantaalta on yksi kultakin. Kanta-Hämeen kunnilla ei nimitysoikeutta ole.

Ei ole “pöytää”, jossa Hämeenlinnan ääni voisi kuulua

Ei siis ole mitään “pöytää”, jossa Hämeenlinnan ääni kiinnostaisi ketään muuta kuin sitä itseään. Osakkaat käyttävät valtaansa ainoastaan yhtiökokouksissa, joissa osakassopimuksen vaatimat tärkeät päätökset syntyvät kahden kolmasosan enemmistöllä.

Edellä luetellut hallituspaikan omaavat osakkaat käyttävät yhtiössä ehdotonta valtaa myös yhtiökokouksissa. Niillä on yli 90 % äänistä.

Kansanedustaja ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun parlamentaarisen ohjausryhmän jäsen Mirka Soinikoski (vihr.) väitti valtuuston kokouksessa, ettei Suomi-rata oy voisi päättää pääradan linjauksesta yksin yli demokraattisesti valittujen elinten.

Valitettavaa perehtymättömyyttä

On valitettavaa, ettei ohjausryhmän jäsen ole perehtynyt osakassopimukseen, jonka sivuilla 5 ja 13 olevien kohtien perusteella osakkaat, mukaan lukien valtio, ovat nimenomaan sopineet yhtiön päättävän linjauksesta.

Sopimuksen mukaan jatkoyhteys Tampereelle voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä.

Yhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen, jossa määritellään suunnitteluhankkeen tarkempi sisältö. Esiselvitysten valmistumisen jälkeen yhtiö tekee päätöksen siitä, kumpi näistä kahdesta jatkoyhteys- eli ratalinjausvaihtoehdoista valitaan.

Päätös ratalinjauksesta vaatii yhtiökokouksessa kahden kolmasosan määräenemmistön. Valittu ratalinjaus suunnitellaan sen jälkeen yhtiön toimesta rakentamisvalmiuteen saakka.

Kaikkeen päättömyyteen ei ole pakko lähteä

On käsittämätöntä, että valtakunnallisesti keskeisen radan linjaus, suunnittelu ja julkisten varojen käyttö kätketään osakeyhtiöön. Kaikkeen päättömyyteen ei olekaan pakko lähteä mukaan. Vaihtoehtojakin on.

Suomiradan linjauspäätöksen ja suunnittelun tulee tapahtua avoimesti, demokraattisesti ja ratalain mukaisesti valtion varoilla. Ei missään isojen poikien osakeyhtiössä, jonka päätöksiä, toimintaa ja verorahojen käyttöä on mahdotonta seurata ja valvoa.

Menot