Mielipiteet

Lulu Ranne (ps.): Verot ja velka näännyttävät Suomea

Hallitus tarjoaa ratkaisuksi lisää menoja, velkaa ja veroja, kirjoittaa kansanedustaja Lulu Ranne (ps.). Kuva: Riku Hasari
Hallitus tarjoaa ratkaisuksi lisää menoja, velkaa ja veroja, kirjoittaa kansanedustaja Lulu Ranne (ps.). Kuva: Riku Hasari

Koko kevään jatkunut koronauutisten tulva on peittänyt alleen lähes kaiken muun. Nyt rajoituksia puretaan vaiheittain, kesä houkuttelee ihmiset liikkeelle ja terasseilla kortit vinkuvat.

Helpotuksen huumassa on vaarassa unohtua, että Suomen talous oli painumassa taantumaan ja kuntatalous syöksyssä jo ennen koronaa. Kriisin myötä julkinen talous on vain entistä jyrkemmässä alamäessä.

Hallitus tarjoaa ratkaisuksi lisää menoja, velkaa ja veroja. Valtion lisävelan tarve on kasvanut jo 18,8 miljardiin euroon ja ollaan vasta vuoden puolivälissä.

 

Suomen talouskriisin päälle ollaan ottamassa lisäksi EU-taakkaa. Euroopan komissio esittää yhteisvastuullista 750 miljardin euron ”koronaelvytyspakettia”.

Suomen osuus vastuista ja velasta nousisi jopa 13 miljardiin euroon. Sellaista riskiä emme voi ottaa, sillä julkinen taloutemme ja vastuumme ovat jo ennestään suhteellisesti EU-maiden suurimmat.

Hallituspuolueet puolustelevat elvytyspakettia sillä, että Suomi siten estäisi EU-vientinsä romahtamisen.

EU-maiden talouksien yhteiskoko on lähes 15,5 tuhatta miljardia euroa. Vain EU-idealistit voivat uneksia, että muutaman sadan miljardin euron elvytyspaketilla voitaisiin ylläpitää Euroopan kysyntää niin, että se näkyisi Suomen viennissä. Etelä-Euroopan kuralla olevat maat eivät ryntää ostamaan Suomen vientituotteita, kun niille lähetetään lisää rahaa.

Suomen vienti vetää vain, jos tuotteillemme on tarve, ja niiden laatu ja hinta ovat kilpailukykyisiä. Hallitus on kuitenkin ajamassa maatamme entistä kalliimmaksi ja kilpailukyvyttömäksi verottamalla.

 

Kunnilla on paineita nostaa verotustaan jopa 1–3 prosenttiyksikön verran. Valtion velkaantuminenkin pitäisi jotenkin pysäyttää, joten hallitus esittää ratkaisuksi lisää veroja!

Kasvavien sote-kustannusten siirtyminen valtion vastuulle aiheuttaa veronkorotuspaineita sekin. Sote-maakuntien verotusoikeus on jo suunnittelupöydällä. Liikenteen, energian ja asumisen verotusta kiristetään.

Myös EU tavoittelee verotusoikeutta. EU:n yhteisvastuuta ja kriisimaiden rahoittamista aiotaan maksattaa suomalaisilla joko uusina veroina tai hinnoissa.

Nyt viimeistään pitää tunnustaa, ettei mikään määrä velkaa tule riittämään EU:n, euron ja ylisuuren julkisen sektorin ylläpitämiseen.

Syy talouden hiipumiseen ei ole rahan puute, sillä julkinen sektori näyttää saavan Euroopan keskuspankilta leikkirahaa mielin määrin. Syy talouden hiipumiseen on, että yksityiset kuluttajat ovat velkaantuneet tappiin ja verotettu näännyksiin.

 

Koronakriisin yhteydessä lyhytaikaiset tuki- ja elvytystoimet ovat perusteltuja.

Julkistalouden pysyvien menojen kasvattaminen velaksi tai veroja korottamalla ei kuitenkaan ole elvytystä. Se johtaa yksityisen sektorin ja kulutuksen heikentymiseen entisestään. Kierre on valmis ja jäljet kaikkien nähtävissä.

Kunnissa ja valtion taloudessa ei pidäkään nyt astua veronkorotusten ansaan. Sen sijaan on lähdettävä päättäväisesti karsimaan kaikkia peruspalveluita uhkaavia turhia menoja ja riskejä.

Tuore esimerkki peruspalveluja uhkaavasta riskistä löytyy Ähtäristä. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kunta ei saa antaa eläinpuistolle ja hotellihankkeelle 17 miljoonan euron takauksia. Ähtäri voikin vain totella.

Vastaavasti perustuslakivaliokunnan mukaan Suomen ei tule hyväksyä rahojensa lahjoittamista Etelä-Eurooppaan. Rahansiirto heikentäisi Suomen edellytyksiä huolehtia omasta taloudestaan. Mutta totteleeko Suomen hallitus?

Suomelle on kiireesti saatava hallitus, joka pelastaa maamme talouden ja kansalaisten peruspalvelut. Holtiton taloudenpito ei voi jatkua.

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen kansanedustaja (ps.) ja diplomi-insinööri.

Päivän lehti

15.8.2020