Mielipiteet

Lulu Ranteen mielipide: Pelissä jää käteen Musta Pekka – Toriparkki on valtava taloudellinen riski

Turun tori on revitty auki sikäläisen toriparkin rakennustyömaan tieltä. Kuva: Jani Suhonen
Turun tori on revitty auki sikäläisen toriparkin rakennustyömaan tieltä. Kuva: Jani Suhonen

Hämeenlinnan toriparkkihehkutusta tulee joka tuutista. P-torihankkeen ja sen vaikutusten todellinen arviointi kuitenkin edellyttäisi, että siitä olisi tarjolla monipuolista, oikeaa ja puolueetonta tietoa. Valitettavasti näin ei ole.

Lobbarimeininki jatkui P-toritilaisuudessa 13. marraskuuta ja tuoreessa Rambollin raportissa ”Suomen toriparkkien nykytilaselvitys”. Konsulttiraportissa esitellään maan toriparkkeja tavalla, joka on kaukana puolueettomasta.

Raportissa esitellään kahdeksan toriparkkia. Näistä puolet eli Kuopion, Lahden, Seinäjoen ja Oulun parkit ovat julkisrahoitteisia. Joensuun, Mikkelin, Vaasan ja Kotkan toriparkit ovat nykyisin 83–100-prosenttisesti yksityisen rahoittamia.

Yksityiset toimineet muualla ryhdikkäästi

Yksityisrahoitteisissa parkeissa kiinteistöyhtiöt ovat toimineet ryhdikkäästi: jos tarvitset autopaikkoja kehittääksesi kiinteistöjäsi, rakennat ja maksat ne itse. Kiinteistöyhtiöt voivat lisäksi myydä laitoksensa pysäköintikapasiteettia suurelle yleisölle.

Nämä yksityisrahoitteiset yhtiöt pärjäävät, koska omistaja on pääomittanut niitä tukeakseen varsinaista kiinteistöliiketoimintaansa, kuten vaikkapa Goodmanissa on tehty.

Kotkan toriparkin musta menneisyys

Yksityisessä omistuksessa olevalla Kotkan toriparkilla on kuitenkin musta menneisyys. Se päätyi täysin kuralla olleena Fennia Varainhoidon ja Ilmarisen omistukseen palvellakseen näiden liikekiinteistöjen asiakaspysäköintitarpeita.

Julkisrahoitteinen Oulun Kivisydän on erityistapaus. Oulu keräsi oikeasti etukäteen 44,5 miljoonaa euroa autopaikka- ja väestösuojamaksuja, jotka se sijoitti korottomana pääomana pysäköintiyhtiöön. Hämeenlinnalla tällaisia rahoja ei ole kerättynä.

Raportista käy ilmi, että julkisomisteisissa toriparkeissa on yhteensä 3 015 autopaikkaa, joista vain 730 on velvoitepaikkoja.

Velvoitepaikkatavoite on mahdoton

Hämeenlinnan P-torissa havitellaan 300–500 velvoitepaikkaa, joka on mahdoton tavoite, kun sitä vertaa todellisuuteen. Kummallista on myös se, että tämä huima määrä velvoitepaikkoja rahoittaisi vain 27–45 prosenttia hankkeesta. Talousrealismi on hukassa.

Yksikään taho ei ole tähän mennessä kyennyt esittämään todennettuja toriparkkien positiivisia vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja talouteen.

Toriparkkien kannattavuutta ei myöskään pysty erottamaan tilinpäätöksistä. Esitetyt julkisomisteiset yhtiöt esim. rahastavat kaupunkiensa kaikki pysäköintitulot.

Kuopiossa kaupunki joutui jopa pääomittamaan yhtiötä yhteensä 43,8 miljoonalla eurolla vuosina 2012 ja 2014, ja silti yhtiö tekee koko ajan tappiota. Tämä varoittava tieto raportista puuttuu.

Kaupunki ottaisi vuosittain puoli miljoonaa takkiin

Hämeenlinnan pysäköintimittaritulot ovat nóin 850 000 euroa vuodessa ja parkkisakot noin 400 000 euroa. Tästä pysäköintiyhtiö on saanut rapiat 300 000 euroa vuodessa ja netto kaupungille on ollut 950 000 euroa.

Toriparkin myötä merkittävä osa mittarituloista siirtyisi pysäköintiyhtiölle ja parkkisakkojen määrä vähenisi. Kaupunki ottaisi pelkästään tässä takkiin vähintään 500 000 euroa vuodessa.

P-tori on valtava taloudellinen riski

Kiinteistökehittäjät vievät kaupungin johtoa 100–0.

P-tori on valtava taloudellinen riski, joka kaatuisi toteutuessaan heikossa hapessa olevalle pysäköintiyhtiölle ja sitä kautta kaupungille. Sen seurauksena jouduttaisiin edelleen korottamaan veroja, paisuttamaan takauksia ja lainaa sekä leikkaamaan peruspalveluista. Hämeenlinnalle jää P-toripelissä väkisin Musta Pekka käteen.


Lulu Ranne

kansanedustaja (ps.), valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Hämeenlinna