Mielipiteet

Lulu Ranteen (ps.) mielipide: Budjettiesitys on kallis virtahepo olohuoneessamme – Ilmastopolitiikka kyykyttää suomalaisia

Sanna Marinin (keskellä) hallituksen johtoviisikko median edessä budjetti-infossa 9. syyskuuta Helsingissä. Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia
Sanna Marinin (keskellä) hallituksen johtoviisikko median edessä budjetti-infossa 9. syyskuuta Helsingissä. Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Vuoden 2022 talousarvioesitys on pannukakku, jonka lässähtäminen peitettiin hallituksen omakehuilla ja kiertoilmaisuilla. Hallituksen budjetti ei sisällä keinoja julkisen talouden ongelmien ratkaisemiseksi. Se ei kohenna yritysten kilpailukykyä tai paranna niiden mahdollisuuksia synnyttää uusia työpaikkoja, eikä se lisää suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kehuu velanoton puolittumisella, vaikka liki seitsemän miljardin velkaantuminen on vastuutonta, eikä loppua näy. Hallitus tavoittelee 78 prosentin työllisyysastetta, mutta työllisyystoimien toistuva lykkääminen eteenpäin on jo häpeällistä.

Ilmastopolitiikka kyykyttää suomalaisia

Hallitus myös hehkuttaa, ettei se nosta polttoaineveroja, mutta aiheuttaa pelkästään biopolttoaineiden sekoitevelvollisuudella mittarihintoihin kymmenien senttien nousun lähivuosina.

Aivan liian kireän hiilineutraaliustavoitteen todellinen hintalappu alkaakin paljastua, vaikka Keskusta yrittää sitä peitellä. Toinen polttoaineiden hintojen nousuautomaatti, kansallinen liikenteen päästökauppa, on pöydällä ensi keväänä. Vihreät puhuvat jo tavoitteen kiristämisestä viidellä vuodella.

Julkista sektoria sen kun paisutetaan

Suomalaisia kyykyttävän ilmastopolitiikan lisäksi hallitus harrastaa julkisen sektorin paisuttamista. Julkinen talous kasvaa tämän hetken 63 miljardista 75 miljardiin euroon vuoteen 2023 mennessä. Kun sote irtoaa vuoden 2023 alussa, on meillä 75 miljardin euron virtahepo olohuoneessa.

Julkisen talouden suurimmat ongelmat ovat sen huono tuottavuus ja suuri koko. Yksityissektorilta vaaditaan tuottavuuden parantamista, mutta kukaan ei tunnu kyseenalaistavan valtion 75 miljardin käyttöä. Käytetäänkö varojamme parhaalla mahdollisella tavalla tuottavasti, vaikuttavasti ja oikeisiin asioihin?

Varoja on siirrettävä hoitajien palkkaukseen

Ongelma ovat paitsi menojen suuruus myös niiden painotukset eri tasoilla. Esimerkiksi, sote saattaa tarvita lisää rahaa muiden alojen kustannuksella. Samalla kuitenkin myös soten sisällä pitää pystyä parantamaan vaikuttavuutta ja siirtämään varoja esimerkiksi hoitajien määrän, palkkauksen ja työolojen parantamiseen.

Tarvitsemme lisää tekijöitä hoivaan, kasvatukseen, koulutukseen sekä sisäiseen turvallisuuteen. Tällä julkisen talouden rakenteella mikään kasvu tai lisäverotus ei kuitenkaan turvaa niiden rahoitusta, koska rahat menevät muuhun ja toisarvoiseen.

Vihervasemmiston yletön julkisen talouden paisuttaminen onkin suurin uhka perus- ja ydintoimintojen rahoitukselle ja Suomen elinvoimaisuudelle.

Verotusta ei saa keventää velanotolla

Perussuomalaisten mielestä työn verotusta on kevennettävä. Velaksi sitä ei voi tehdä, joten kevennys vaatii julkisen talouden pienentämistä. Ratkaisu ovat kaikki ne keinot, joilla vähennämme valtion tarvetta verottaa.

Verokiilan eli työnantajakustannusten ja työntekijän käteen jäävän palkan välisen eron pienentäminen edistää parhaiten yksityissektorin työllisyyttä, parantaa kuluttajien ostovoimaa ja poistaa työelämän kannustinloukkuja ilman, että sosiaalietuuksiin tarvitsee puuttua.

Menot on laitettava tärkeysjärjestykseen

Eduskunnan on jatkossa laitettava menot tärkeysjärjestykseen ja pidättäydyttävä uusista velvoitteista. Turhista ja vahingollisista toiminnoista ja menoista on luovuttava. Näitä ovat mm. liian kireät ilmastotavoitteet, haittamaahanmuutto sekä oppivelvollisuuden pidentäminen. Julkisten palveluiden tuotantoa on tehostettava. Esimerkiksi digitalisaatio, päätöksenteon automatisointi ja monipaikkaisuus tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia.

Tarvitsemme paljon vähemmän turhan suunnittelua ja koordinointia, odottelua ja hiiren napsuttelua.

Tarvitsemme paljon enemmän vaikuttavuutta, sujuvuutta, läsnäoloa ja tekemistä.

Lulu Ranne

kansanedustaja (ps.), eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja

Hämeenlinna

Menot