fbpx
Mielipiteet

Lulu Ranteen (ps.) mielipide: Kriisissä on elettävä suu säkkiä myöden – Hallitus käyttää kriisejä hyväkseen vahingollisen politiikan jatkamiseksi

Ministerit Anna-Maja Henriksson (r.), Emma Kari (vihr.), Sanna Marin (sd.), Annika Saarikko (kesk.) ja Li Andersson (vas.) hallituksen kehysriihen alkaessa Säätytalolla Helsingissä 5. huhtikuuta 2022. Kuva: Vesa Moilanen
Ministerit Anna-Maja Henriksson (r.), Emma Kari (vihr.), Sanna Marin (sd.), Annika Saarikko (kesk.) ja Li Andersson (vas.) hallituksen kehysriihen alkaessa Säätytalolla Helsingissä 5. huhtikuuta 2022. Kuva: Vesa Moilanen

Nyt tapahtuu paljon ja nopeasti. Kriisilista on loputon: Kuusi viikkoa sitten alkanut Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainaan, sotapakolaiset, Venäjän pakotteiden vaikutukset, edelleen jatkuva koronapandemia, talvella alkanut Euroopan energiakriisi, laukkaava inflaatio, korkojen nousu, Suomen turvallisuuspoliittinen asema, huoltovarmuus, kestävyysvaje, velkaantuminen, maatalouden kustannuskriisi, hoitajien lakko…

Nämä eivät ole yhteismitallisia kriisejä tai vaikeuksia, mutta koronaa lukuun ottamatta, niissä kaikissa on kyse seurauksista. Ne ovat seurauksia siitä, että asioita on joko aktiivisesti ajettu tai niiden on annettu kehittyä liian kauan väärään suuntaan, tahallaan tai väärien luulojen varassa.

Vaikka median ja yleisön huomio kiinnittyy yleensä viimeisimpään kriisiin tai ongelmaan, kaikki luetellut ilmiöt on huomioitava yhtä aikaa. Asioiden tärkeysjärjestys voi ja sen pitääkin muuttua, mutta vanhat ongelmat eivät poistu keskittymällä vain uusiin.

Venäjän hyökkäyssodan laukaisemia uusia menotarpeita ei voida noin vain rahoittaa velaksi huomioimatta niiden vaikutusta Suomen talouteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin on kuitenkin käymässä.

Tuemme kehysriihen panostuksia

Me perussuomalaiset tuemme hallituksen kehysriihessä päättämiä lisäpanostuksia esimerkiksi puolustukseen, rajaturvallisuuteen ja tutkimukseen. Samoin tuemme energian hinnannousun aiheuttamia tukijärjestelyjä, vaikka ongelmat ovat osin itse aiheutettuja ja tukitoimet riittämättömiä sekä väärin kohdistuvia.

Sitä me emme voi hyväksyä, että hallitus käyttää näitä kriisejä hyväkseen oman, Suomelle vahingollisen politiikan jatkamiseen velaksi kuin huomista ei olisi.

Jokainen omaa talouttaan vastuullisesti hoitava ymmärtää, että kun ilmenee uusi tärkeä meno, se syrjäyttää jonkin vähemmän tärkeän menon. Menojen tärkeysjärjestystä arvioidaan koko ajan käytettävissä olevien tulojen puitteissa.

Jos otat velkaa kuluttaaksesi nyt, jatkossa kulutat vastaavasti vähemmän. Samoin koko ajan mietitään, miten asiat voisi tehdä edullisemmin ja paremmin, eli säästää menoissa mutta ei lopputuloksessa.

Menoja tulisi tarkastella kriittisesti

Kriisissä valtion menoja tulisi tarkastella erityisen kriittisesti. Hallitus vaatii kyllä kansalaisia kiristämään vyötä, mutta ei tee itse mitään vaikeita päätöksiä tai toimia valtion rahanmenon suitsimiseksi.

Kaikki uudet menot otetaan velaksi vanhojen menojen päälle, mistään ei tingitä, saati luovuta. Kehysriihen säästöt olivat lähinnä kosmeettisia. Suomi velkaantuu ainakin 7 miljardia euroa vuodessa eikä loppua näy. Sen polun varrella odottaa korkomiina.

Kriisit ovat osoittaneet monet luulomme ja oletuksemme vääriksi. Meidän on muutettava toimintaamme. Siksi on käsittämätöntä, että julkinen hallinto on koskematon sekä hallitukselle että kokoomukselle. Hallitus velkaantuisi ikuisesti, kokoomus leikkaisi heikko-osaisten edut ja laskee loput kasvun varaan. Kasvun, jota ei tässä maailman ajassa ja Suomen jamassa ole tulossa.

Sama palvelutaso pienemmillä menoilla

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomen julkinen palvelutaso voitaisiin toteuttaa yli 30 % pienemmillä menoilla. Valtion henkilöstömäärä väheni pitkään, mutta jatkuvan parantamisen sijaan Marinin hallitus on kasvattanut valtion henkilöstöä 10,45 % eli 7 400 henkeä vuoden 2017 tasoon verrattuna.

Suomen julkinen talous saadaan tasapainoon ripeästi, kun menot laitetaan tärkeysjärjestykseen, luovutaan menoista, jotka eivät palvele suomalaisia ja otetaan käyttöön jatkuvan parantamisen periaatteet julkisessa palvelutuotannossa.

Suomen kestävyysvaje, noin 7 miljardia euroa vuodessa, on täysin mahdollista kattaa yhdessä vaalikaudessa 2023–2026 ilman, että vähäosaisilta tarvitsee leikata.

Kyse on halusta, keinot ovat olemassa.

Lulu Ranne

hämeenlinnalainen kansanedustaja (ps.)

Menot