Mielipiteet

Lulu Ranteen (ps.) vastaus mielipidekirjoittajalle: Suomen metsät eivät kuulu EU:lle

Kantahämäläistä metsämaisemaa ilmasta katsottuna. Kuva: Riku Hasari
Kantahämäläistä metsämaisemaa ilmasta katsottuna. Kuva: Riku Hasari / HäSa, arkisto

On surullista, että politiikkaa tutkiva Salla Turunen menettää objektiivisuutensa, kun kyse on perussuomalaisista ja EU:sta (HäSa 20.7.).

Viittasin kirjoituksessani EU:n päätöksentekoa ja Jean-Claud Junckeria käsitelleeseen artikkeliin (The Economist 14.9.2002), joka on yksi lukuisista, historiallisista esimerkeistä siitä, että EU:n hivuttamistekniikka on jatkunut koko sen olemassaolon ajan.

Sittemmin komission puheenjohtajakin toiminut Juncker linjasi artikkelissa jo silloin, että EU:n päätöksenteko tapahtuu hivuttamalla. Ensin päätetään jotain, katsotaan nostaako kukaan meteliä, ja koska useimmat eivät ymmärrä mitä päätettiin, jatketaan askel askeleelta, kunnes paluuta ei enää ole.

Naisen nousu komission johtoon ei ole toimintatapaa muuttanut. 4000-sivuinen ilmastopaketti on malliesimerkki yksityiskohtiin hukuttamisesta ja hivuttamisesta.

”Komissio sai runsaasti näkemyksiä”

Turusen virheellisiä väitteitä on syytä korjata.

Komission metsäasiantuntemuksen arvostelu ei ole allekirjoittaneen idea. Väittäessään metsästrategian nojaavan asiantuntijanäkemyksiin Turunen viittaa komission 25.1.–19.4.2021 järjestämään julkiseen konsultaatioon.

Siihen tuli 19 117 vastausta, joista 195 kappaletta Suomesta. Valtaosa vastauksista, 16 803, tuli Puolasta. Komissio sai runsaasti näkemyksiä, mutta ei joko ymmärtänyt niitä tai jätti ne huomiotta.

Käytin esimerkkinä Itävaltaa, jonka metsänomistajia edustava Landwirtschaftskammer Österreich vastasi myös kyselyyn. Nähtyään strategian järjestö totesi: ”Nähtävästi ei ole ollut minkäänlaista metsäalan osaamista strategian laadinnassa” (Maaseudun Tulevaisuus 13.7.2021).

Itävalta ei ole kritiikissään yksin. Kyselyn kysymykset olivat amatöörimäisen johdattelevia ja epätasapainoisia, pyrkien ainoastaan vahvistamaan komission metsien käyttöä rajoittavaa agendaa. Vapaat vastaukset olivat huomattavan kriittisiä sitä kohtaan.

”Kestävä suomalainen elämäntapa”

Ilmastomuutos ei ole ilmiö, jonka torjuntaan EU:lla olisi Suomea parempi tieto ja keinovalikoima. Suomen tulee tietää itse parhaiten, miten hillitä ja sopeutua ilmastonmuutokseen tuhoamatta talouttaan ja kansalaistensa hyvinvointia.

Siksi keinoista päättäminen tulee säilyttää omissa käsissä. Valitettavasti vihervasemmisto on keskustan tuella valinnut suomalaisille vahingollisen tien.

Kestävällä suomalaisella elämäntavalla tarkoitan sitä, että suomalaiset tilalliset ymmärtävät roolinsa ylisukupolvisessa jatkumossa, jossa maita ja metsiä sekä hyödynnetään nyt että parannetaan jälkipolville.

Tuloksena puuston tilavuus on lisääntynyt noin miljardi kuutiometriä ja on 1,7-kertainen 1960-lukuun verrattuna. Suomen biologinen tuotantokyky on yli kaksinkertainen kulutukseen verrattuna, ylivoimaisesti paras Euroopan maista.

”EU:n ilmastopolitiikka sortaa”

Viljelymaiden ja metsien hoito ei ole hätähousujen hommaa, mutta hallitus haluaa kääntää kaiken päälaelleen 15 vuodessa. Tuloksena on kotimainen katastrofi, jossa maaseudun yhteisöt ja infrastruktuuri tuhoutuvat maa- ja metsätaloutta harjoittavien ympäriltä.

EU:n ilmastopolitiikka sortaa Suomen itsemääräämisoikeutta, riippumattomuutta sekä maa- ja metsätaloutta. Suomalaisten on puolustettava näitä, sillä kukaan muu ei niin puolestamme tee.

Menot