Mielipiteet

Mielipide: Posti palvelee, vai palveleeko sittenkään?

Postin kyltti Liedon lajittelukeskuksen katolla. Kuva: Lennart Holmberg
Postin kyltti Liedon lajittelukeskuksen katolla. Kuva: Lennart Holmberg

Vanhojen palvelulaitosten yhtiöittäminen ja samalla tulosvastuullistamisen pitäisi hyvitellä veronmaksajan kukkaroakin.

Pääosin järjestelmä toiminee ja henkilökuntakin voi hyvin, vai voiko?

Minkälainen ohjeistus on postinjakajilla toimia, elleivät he ylety auton ikkunasta postilaatikolle?

Jalkautuminen ei taida olla sallittua, vuosittainen maksu laatikon sijainnista, hieman postin osoittamasta paikasta poiketen, ei ole aivan vähäinen. Tietyöt aiheuttavat joskus tavallista haastavampia tilanteita.

Siinä missä lehdenjakaja löytää vielä ovelle asti, on postinjakaja päättänyt jättää yrittämättäkin.

 

Kysymys kuuluu silti, mihin se posti laitetaan, jota ei ole saatu toimitetuksi? Siihen ei osannut vastata paikallinen asiamiesposti, asiaa uudelleen tivatessa kehotettiin kaivelemaan Postin verkkosivuja. Sieltä löytyy kyllä paljon mallikysymyksiä, mutta ei juuri tähän ongelmaan.

Fyysistä henkilöä on todella vaikeaa tavoittaa, se on tämän ajan henki. Tulee paljon halvemmaksi antaa asiakkaiden ponnistella verkkosivujen kanssa, kuin antaa selkeitä vastauksia kysymyksiin.

Peruuttaessani aikakauslehtien tilauksia, kustantajan edustaja lupasi kyllä lähettää korvaavat julkaisut tilalle ja hieman hyvitystäkin. Irtonumerot, joskin hieman kalliimmat, on aika kätevä napata mukaan kauppareissulla.

Pienyrittäjänä loppukin maksuliikenne siirtyy sähköiseksi, joten ei tarvitse postia vaivata silläkään.

 

Oma lukunsa on postipakettien toimitusten kanssa. Lähetykset makaavat asiamiespostin tiloissa, saapumisilmoitusten tullessa milloin sattuu, jos sattuu ollenkaan.

Posti sahaa selkeästi omaa oksaansa. Lähetykset vähenevät tällä palvelulla vauhdilla entisestään. Ehkä olisi jo aika kilpailuttaa nämäkin palvelut. Hintoja se tuskin laskisi, mutta voisi odottaa homman toimivankin.

Posti maksaa osinkoja ja maksut kasvavat

Kirjeposti on vähentynyt. Tästä syystä posti nostaa jälleen tariffeja luullen, että se kannattaa, mutta kun ei kannata.

Kilpailijat saavat vain lisää kilpailuetua, kun hoitavat postin kuljetukset halvemmalla.

Ilmoitukset äänioikeudesta vaaleissa jakoi Hämeenlinnan seudulla Ilvesjakelu. Samoin tulivat Valkeakosken Energian ja keskussairaalan laskut. Verottaja ja Kela ovat siirtyneet sähköpostin käyttäjiksi.

Posti on menettänyt kilpailuasemiaan muille yrityksille. Postipalvelut kuuluvat kuitenkin kansalaisten peruspalveluihin, jotka valtion on taattava – maksoi mitä maksoi. Posti on siis hävinnyt kilpailussa.

Posti samoin kuin tiet, koulut, vanhustenhoito ja sähkö ovat yhteiskunnan perusrakenteita, jotka tulisi hoitaa omakustannusperiaatteella eikä voitontavoittelun välineinä.

 

Sipilän hallitus lypsi Postilta lähes 150 miljoonan euron osingot. Tämä tapahtui tilanteessa, jossa Posti oli selvissä vaikeuksissa. Palveluita heikennettiin ja on suunniteltu heikennettävän edelleen.

Postin työntekijöitä edustava Postialan unioni on kritisoinut valtion omistajapolitiikkaa. Sen mukaan osingot on revitty nimenomaan Postin perustehtävistä saatavista tuloista.

 

Posti on joutunut karsimaan palveluitaan saadakseen syntymään voittoa omistajalleen.

Postista on viimeisten 7–8 vuoden aikana vähennetty joka vuosi 500–1 000 työntekijää. Postin asiakas on sen palvelutason alenemisena huomannut.

Ensimmäisen luokan kirje ei enää ole seuraavana työpäivänä perillä Suomessa.

Ahneus ja valtion voiton tavoittelu ovat pahoja virheitä. Poliitikot tietysti hamuavat verojen lisäksi kaikenlaisia tuloja valtion kassaan, koska he mielellään jakavat vastikkeettomia etuja joka suuntaan. Hoitaisivat myös postin sujuvan kulun kuntoon.

 

Postimaksuja pitäisi alentaa, jotta myös yhteiskunnan laitokset ja virastot käyttäisivät Postin palveluja.

Halvemmilla hinnoilla kirjeiden määrä kasvaisi.