Mielipiteet

Mielipide Alvettulasta: Koulun säilyttäminen on strateginen mahdollisuus – Antakaa edes hetki rauhoittua

Alvettulan koulu. Kuva: Sara Aaltio
Alvettulan koulu. Kuva: Sara Aaltio

Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolle esitetään budjettia, johon sisältyy Alvettulan koulun lakkautus. Esityksessä todetaan, että mahdollinen lakkautus vaatii erillisen selvityksen ja asukkaiden kuulemisen sekä valtuuston päätöksen.

Selvitystä voidaan kuitenkin pitää käytännössä muodollisena, jos sen pohjalla on päätös lakkautuksen sisältävästä budjetista. Meidän paikallisten näkökulmasta esitys on tyrmistyttävä ja jopa masentava jatkumo jatkuvassa taistelussa lähipalveluidemme puolesta.

Keväällä 2018 esitettiin, että koulun lakkautettaisiin syksyllä 2021 eli varsin maltillisessa aikataulussa. Tuolloin kaupunginhallitus päätti lopulta, että koulu jatkaa ja lasten määrän kehitystä seurataan.

Vahvoja todisteita kylän vetovoimasta

Tämä koettiin paikallisesti positiiviseksi ja olemme iloinneet siitä, että oppilasmäärä on kehittynyt suotuisasti tuon jälkeen. Tuolloin oli esillä ennuste, jonka mukaan ykkös-kakkosluokalla olisi nyt vain yhdeksän oppilasta. Kuitenkin oppilaita on nyt 15.

Syynä on se, että alueelle on muuttanut lapsiperheitä ja yhtenä syynä muutolle on laadukas kyläkoulu. Kun verrataan vuoden 2018 ennustetta ja tuoretta tietoa 2012–2015 syntyneiden ikäluokissa Alvettulan alueella, kasvua on yli 60 %. Tällainen kasvu on vahva todiste vetovoimasta.

Tämän vuoden syyskuussa Sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle esitettiin koulun lakkautuksen selvittämistä ja lakkautusta syksyllä 2021. Lautakunta kuitenkin päätti, että koulun lakkautusta ei selvitetä, eikä siitä syntyvää säästöä oteta mukaan vuoden 2021 budjettiin.

Kokonaisuus ollaan nyt rikkomassa

Lokakuussa kaupunginvaltuusto päätti, että lakkautettavaksi esitetty Alvettulan päiväkoti jatkaa toimintaansa. Tätä päätöstä edelsi paikallisten voimallinen puolustus, jonka yhtenä osana oli koulun ja päiväkodin muodostama kokonaisuus, jota nyt siis ollaan rikkomassa puolestaan koulun lakkautusesityksellä.

Huomioiden nämä aiemmin tehdyt poliittiset päätökset, tuntuu epäreilulta, että Alvettulan koulun lakkautusta esitettiin virkamiesten toimesta osaksi budjettia.

Vielä epäreilumpaa oli se, että kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä virkamiesten esityksen kunnioittamatta lainkaan aiempia poliittisia päätöksiä ja vieläpä lisäten maininnan, että selvitetään myös varhaiskasvatuksen tarve koko Hauholla – valtuuston juuri päätettyä palveluverkosta.

Hauhon tilannetta on ennustettu ennenkin väärin

Esityksessä viitataan siis koko Hauhon lapsilukuun, joka on hienoisessa laskussa, mutta lapsiluvun pienenemisennuste on kaikkein pienin koko kaupungissa. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että vuonna 2011 ennakoitiin, että Hauhon yhtenäiskoulun luokilla 1–6 olisi lukukaudella 2017–2018 vain 68 oppilasta, vaikka todellisuudessa aikanaan sitten oli yli 100.

On siis esimerkkejä siitä, että Hauhon tilannetta on ennenkin ennustettu väärin ja nimenomaan alakanttiin. Koulujen suhteen olisikin syytä katsoa todellisia oppilasmääriä eikä ennusteita, etenkin kun ei ole olemassa erityisiä tilojen kuntoon liittyviä haasteita. Hauholla on juuri nyt ja ensi syksynäkin ihan hyvä määrä oppilaita kaikissa kolmessa koulussa.

Koulu on hyvässä kunnossa ja sisäilmaltaan terve

Alvettulan koulu on hyvässä kunnossa, sisäilmaltaan terve ja tilat ovat suhteellisen edulliset. Kouluun on tehty varsin mittaviakin korjauksia viime vuosien aikana. Tilojen osalta on hyvä huomata, että koulun sisäliikunta- ja juhlatilana toimii koulun välittömässä läheisyydessä oleva kyläyhdistyksen ylläpitämä seuratalo. Tilan käyttö on kaupungille todella edullista ja nostaa seuratalon käyttöastetta huomattavasti.

Alvettulan koulun lakkautusta perustellaan säästöillä. Lakkautuksesta aiheutuisi kuitenkin merkittävä lisäkustannus koulukuljetuksiin, joiden osalta on syytä tuoda esiin myös koulumatkan pituus ja matkaan kuluva aika.

Esimerkiksi Torvoilan ja Vuolijoen suunnalta kulkeville lapsille koulumatka on jo nyt huomattavan pitkä ja pitenisi entisestään, jos kaikki lapset kuljetettaisiin yhtenäiskoululle. Haastavaa olisi myös mahduttaa oppilaat yhtenäiskoululle.

Kuten edellä on todettu, Alvettulan alueelle on muuttanut lapsiperheitä ja lisääkin on tulossa. Koronan myötä on näköpiirissä muutos, joka lisää etätyötä ja maalla asumisen houkuttelevuutta ja joka suosii pieniä yksiköitä.

Sijainti on mitä parhain

Alvettulan alue on sijainniltaan mitä parhain. Täältä on lyhyt matka moneen suuntaan, ja erityisesti voimakkaasti kasvava Tampere on täältä katsoen ihan lähellä. Täällä on myös merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja, joihin liittyy mahdollisuus käyttötarkoituksen muuttamiseen ja uusien asukkaiden saamiseen.

Alvettulan alueella on yli 1000 vapaa-ajan asuntoa ja koko Hauhon alueella yli 3000. Kaupungin tulisikin hyödyntää tämä mahdollisuus ja helpottaa vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamista ja viestiä siitä aktiivisesti kuten monet dynaamiset ja kasvuhakuiset kunnat tekevät.

Hauho tulisi nostaa enemmänkin esille

Hauho tulisi laajemminkin nostaa vahvasti esiin strategisessa kaupungin kehittämisessä kuten myös muut pitäjät korostaen kunkin vahvuuksia. Toimivan lähipalvelun lakkauttaminen ei kaupungin taloutta pelasta, mutta toiminnan jatkamisella voi olla lopulta hyvinkin positiivien vaikutus talouteen.

Juuri nyt pitäisi markkinoida olemassa olevaa vetovoimansa jo osoittanutta lähipalvelua sen sijaan, että jälleen kerran ollaan otsikoissa koulun lakkauttajana.

Alvettulassa on vahvaa yhteisöllisyyttä

Alueella on vahva yhteisöllinen ote. Kyläyhdistykset ovat aktiivisia ja ovat talkoovoimin parantaneet alueen palveluita. Alvettulan koulun tuki toimii koulun ja päiväkodin puolustajana sekä alueen kyliä yhdistävänä yhteisönä.

Olemme myös toteuttaneet hankerahalla frisbeeradan koulun ympäristöön ja seuraavakin projekti odottaa toteutusta, kunhan koulun jatko saadaan varmistettua.

Alueen markkinoimiseksi olemme tehneet mainoskortin ja toteuttaneet kyselyn, jolla kartoitettiin alueen veto- ja pitovoimaa. Kaupungilta emme pyydä muuta kuin toimivat lähipalvelut.

Merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä

Alvettulan koululla on myös merkittävä historiallinen, kulttuurillinen ja pedagoginen merkitys. Koulu on keskellä kylää, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Koulurakennus on vuodelta 1887 ja se palvelee edelleen erinomaisesti nykyaikaista koulutyötä. Koulu on ikuistettu vuoden 1938 Niskavuoren naiset elokuvaan muun muassa kohtauksessa, jossa Tauno Palo pakenee ikkunasta.

Presidenttikin viettänyt lapsuuden kesiään

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on viettänyt koululla lapsuuden kesiään tätinsä ollessa opettajana koululla. Vuonna 2014 hän vieraili koululla ja pääsi tekemään aikamatkan lapsuuteensa. Alvettulan koulu on Hämeenlinnan ainoa perinteikästä ja laadukasta yhdysluokkapedagogiikkaa soveltava koulu, mikä tulisi myös nähdä arvona perinteikkäässä koulukaupungissa.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta koulutoiminnan aloittamisesta Hauholla ja se alkoi juuri Alvettulassa. Suunnitelmissa on näyttävä juhlinta yhdessä Alvettulan kyläyhdistyksen ja koulun kanssa.

Ajattelimme kutsua myös tasavallan presidentin. Sen sijaan, että selvitettäisiin koulun lakkautusta, juhlavuoden voisi nähdä hyvänä mahdollisuutena laajemminkin markkinoida mainiota lähipalvelua ja maaseutuasumista.

Eikö olisi kohtuullista antaa aikaa?

Lopuksi haluamme tuoda esiin inhimillisen paikallisen näkökulman. Olemme nyt kuukauden välein joutuneet taistelemaan ja puolustamaan meille elintärkeitä lähipalveluita uudelleen ja uudelleen.

Eikö olisi kohtuullista antaa meille paikallisille asukkaille ja koulun henkilökunnalle hetki aikaa rauhoittua ja keskittyä arjen pyörittämiseen, sen sijaan että joudumme viikosta toiseen olemaan varuillamme ja seuraamaan esityslistoja, jotta ehdimme puolustaa meille elintärkeitä lähipalveluita.

Tämän taistelun sijaan haluaisimme, että voisimme käydä avointa dialogia kaupungin kanssa alueemme elinvoiman kehittämisessä ja lähipalveluiden jatkuvuuden turvaamisessa.

Alvettulan koulun tuki ry:n hallitus:

Marja Kallela

Timo Karttunen

Pia Lindequist-Sillanpää

Hannu Lumijärvi

Sauli Saarinen

Ida Sandberg

Pekka Verho