Mielipiteet

Mielipide: Aukkohakkuissa ei ole puolusteltavaa

Avaraksi hakattua hämäläiskuusikkoa. Kuva: JS
Avaraksi hakattua hämäläiskuusikkoa. Kuva: JS

Tauno Lahtinen kyseenalaistaa metsien jatkuvan kasvatuksen menetelmää metsäteollisuuden kannalta kestämättömäksi (HäSa 13.4.).

Teollisuus kestää kyllä jatkuvan kasvatuksen käytön, ja saa siitä jopa parempaa raaka-ainetta, mutta metsät ja luonto eivät kestä selluteollisuuden ajamia hakkuumääriä tasaikäiskasvatuksen menetelmällä.

Metsien jatkuva kasvatus ei ole varsinaisesti vihreiden ajama metsänhoitomenetelmä, vaan yleisesti toimivaksi todettu, tuottoisa ja metsien monikäyttöisyyttä parantava hoitomenetelmä.

Vanhoillisen metsäteollisuuden sekä sille suotuisan poliittisen päätöksenteon intresseistä menetelmä kiellettiin sotien jälkeen ja se leimattiin metsien laatua heikentäväksi “harsintahakkuuksi”, jota perusteltiin monin paikkansapitämättömin myytein.

Vuonna 2014 menetelmä sallittiin taas metsälaissa, ja nyt sitä on käytetty menestyksekkäästi monen tyyppisissä metsäkohteissa. Nyt on jo useita metsäyhtiöitä, jotka tarjoavat jatkuvan kasvatuksen metsänhoitopalveluita.

Jatkuva kasvatus tuo monia etuja metsänhoitoon, ja se on kannattavaa varsinkin metsänomistajan kannalta.

Lahtisen mainitsemat monet kustannuksia aiheuttavat metsänhoidolliset operaatiot, kuten harvennus, ovat jatkuvassa kasvatuksessa tarpeettomia, jolloin kannattavuus paranee.

Metsänhoidon tulosta syövää ojitusta ja istutusta ei tarvita, koska metsä uudistuu luontaisesti eikä vesitalous häiriinny peitteisyyden säilyessä.

Jatkuvaa kasvatusta on tutkittu pitkään, ja menetelmästä onkin olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tutkimuksissa on osoitettu jatkuvan kasvatuksen tuottavan metsänomistajalle vähintään saman tuoton kuin perinteinen aukkohakkuumenetelmä.

Myyntitulon lisäksi jatkuva kasvatus tuottaa runsaasti muita hyötyjä. Se sitoo tehokkaammin hiiltä, kun metsän kenttäkerros ei tuhoudu kuten aukkohakkuussa.

Suuri osa metsän sitomasta hiilestä on varastoitunut metsämaahan, ja se vapautuu aukkohakkuun vaatimassa raivauksessa ja ojituksessa. Metsän virkistysarvo säilyy, eikä maisema tuhoudu.

Riistaeläimet saavat jatkuvan kasvatuksen metsästä ravintoa sekä suojaa.

Suuri etu jatkuvasta kasvatuksesta tulee tuhon kestävyydestä. Moni-ikäinen ja monilajinen metsä sopeutuu paremmin muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.

Tuhoeläimet eivät leviä siinä yhtä tehokkaasti kuin yksilajisessa, tasaikäisessä metsässä. Jatkuva peitteisyys sitoo kosteutta ja tuo paremman suojan kosteusolojen muutoksiin. Hirvet eivät pääse tuhoamaan metsää, kuten hakkuuaukon jälkeisissä taimikoissa.

Hyötyjä jatkuvasta kasvatuksesta on niin paljon, että on pelkästään metsänhoitoyhdistysten saamattomuutta, että menetelmää ei olla otettu laajemmin käyttöön.

Voisi melkein kuvitella, että tasaikäiskasvatuksen suosiminen johtuu ainoastaan metsänhoitoyhdistyksen omista eduista, ei metsänomistajien. Kannattaa tutkia asiaa, siitä alkaa jo löytyä runsaasti tietoa sekä palveluntarjoajia.