Mielipiteet

Mielipide: Avohakkuuton metsänhoito kuuluu opetukseen Evolla

Hakkuutyömaa Tammelassa marraskuussa vuonna 2010. Kuva: Tapio Tuomela
Hakkuutyömaa Tammelassa marraskuussa vuonna 2010. Kuva: Tapio Tuomela

Emeritusprofessori Erkki Lähde kertoi mielipidevieras-kirjoituksessaan (HäSa 6.11.), että alan oppilaitoksissa ei saa tietoa jatkuvaan kasvatukseen pohjautuvista metsänkäsittelymenetelmistä. Asia ei ole niin, vaan erirakenteinen metsänhoito on vahvasti mukana metsänhoidon opetuksessa ainakin Hämeen ammattikorkeakoulun Evon kampuksella.

Yleisesti avohakkuutonta metsänhoitoa on harjoitettu, ja opetettu, osana taajamametsien hoitoa jo vuosikymmeniä. Viimeisen metsälain uudistuksen jälkeen vuodesta 2014 alkaen jatkuva kasvatus eli erirakenteinen metsänkasvatus on ollut osa metsälain sallimia hakkuutapoja.

Menetelmät ovat monipuolistuneet

Hakkuutavat ovat monipuolistuneet ja nykyään opetettavia kasvatusmenetelmiä ovat perinteisen alaharvennuksen lisäksi myös jatkuva kasvatus, pienaukko- ja poimintahakkuut, yläharvennukset ja kiertoajan jatkaminen.

Tavoitteena opetuksessa on tutustua kaikkien menetelmien taloudellisiin ja ekologisiin vaikutuksiin ja sitä kautta antaa tuleville metsäammattilaisille työkaluja toimia erilaisten metsänomistajien kanssa.

Toiveet vaihtelevat suuresti

Metsänomistajien toiveet metsien hoidon suhteen vaihtelevat suuresti. Osalla korostuu taloudellinen tuotto, osa arvostaa erityisesti monimuotoisuutta, kaunista maisemaa ja metsästys- tai marjastusmahdollisuuksia.

Osalle metsänomistajista metsän säilyttäminen puustoisena on tärkeää. Kaikkiin näihin vaihtoehtoihin pitää metsäammattilaisella olla osaamista.

Opetusmetsät käytössä

Evon opetusmetsässä on voitu havainnollistaa erilaisia metsien käsittelytapoja. Alueelle on aikoinaan perustettu Metsäntutkimuslaitoksen (nykyään osa Luonnonvarakeskusta) toimesta myös jatkuvan kasvatuksen kokeita, joissa käymme opiskelijoiden kanssa vuosittain tutustumassa menetelmän käytännön toteutukseen.

Opetusmetsään hakattiin koneellisesti talvella 2019 hakkuu, jossa lähtökohtana oli kaksijaksoinen metsä. Tavoitteena on luoda metsään eri-ikäisrakenne ja hoitaa sitä tulevaisuudessa jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti.

Kohdetta on jo käytetty yhtenä käytännön esimerkkikohteena metsäammattilaisten koulutuksissa. Metsänhoidon opetukseen kuuluvat myös opintokäynnit Padasjoen Vesijaon tutkimusmetsään, jossa on useita erilaisia jatkuvaan kasvatukseen liittyviä koemetsiköitä.

Pyrimme opetuksessa huomiomaan laajasti erilaiset metsien käsittelyvaihtoehdot ja aivan kuten professori Lähde kertoo, välttämään yksipuolisuutta metsien hoidossa.

Erirakenteinen metsänhoito eli jatkuva kasvatus ja avohakkuuton metsänhoito kuuluvat metsätalousinsinöörien pakolliseen opetusohjelmaan, kuten muutkin metsänkäsittelymenetelmät.