fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Nykyajan desantin ei tarvitse kätkeä laskuvarjoaan – Kansalaisvalppaus on tarpeen oman tiedustelun tukena

Poliisin etsintäharjoituksessa Ohenmäen entisen asevarikon maastossa Iisalmessa viime toukokuussa käyttämä drone männynlatvojen tasalla. Kuva: Jani Haanketo

Televisiossa oli hiljattain kuvaus, kun Saksassa koulutettavana olevan ukrainalaisjoukon harjoitusalueen liepeillä oli havaittu epämääräistä liikuskelua. Ilmatilassa oli myös hyrrännyt outo drone.

Hämeen Sanomissa on julkaistu hiljattain kaksi tämän kirjoituksen aihepiiriin liittyvää artikkelia, ensiksi 9. syyskuuta: “Paikallispuolustus on meillä hoidettu oikein”, jonka mukaan “paikallisjoukkojen tehtävänä on alueiden valvonta ja tärkeiden kohteiden suojaus sekä erilaiset taistelutehtävät. Tarkoituksena on myös vahvistaa viranomaisten yhteistoimintakykyä häiriötilanteissa”.

Toisessa 10. syyskuuta julkaistussa artikkelissa: “Konejoukot Suomea puolustamaan 2030-luvulla” mainittiin esimerkiksi, että “iehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistyöllä voidaan parantaa tilannekuvaa sekä sotilaallista suorituskykyä tilanteissa, joissa ihmisen reagointinopeus ei ole riittävä”.

Neuvostoliiton desantit tekivät tuhojaan sotien aikana

Desantti tarkoittaa tavallisesti laskuvarjolla vihollismaahan tiedustelu-, hävitys- tai kiihotustehtävää varten pudotettua henkilöä, laskuvarjomiestä ( Uusi sivistyssanakirja 1989). Kirjassa “partisaani” on partiojoukon jäsen, sissi.

Viime sotiemme aikana Neuvostoliitto lähetteli itärajamme takaa alueellemme desantteja ja partisaaneja, edellisiä usein yksitellen ilmoitse ja jälkimmäisiä ryhminä maitse.

Huolestuttavat kiinteistöhankinnat

Suomessa vaikuttaa joka hetki noin 80 000 venäläistä, joista noin puolet asuu täällä vakituisesti.

Ulkomainen venäläispainotteinen kiinteistöomistus on jatkanut kasvuaan uudehkon lainsäädännönkin “sormien välissä”. Bulvaaniomistus on osaksi hämärryttänyt oikean ostajan alkuperää.

Kiinteistöhankinnat ovat huolestuttavasti paikantuneet muun muassa meri- ja ilmaliikenteen arkoihin alueisiin sekä myös viestiliikennekohteiden läheisyyteen.

Oikeus oli perunut Savitaipaleella kiinteistökaupan, jossa kohde sijaitsi lähellä puolustusvoimien harjoitusaluetta.

Sotaharjoituksia on seurailtu

Suomalaisia sotaharjoituksia on seurailtu epämääräisellä liikenteellä harjoitusalueiden liepeillä.

Desantin miesmäisessä määritteessä saakoon paikan myös nainen. Rovaniemen lentokentän alueella 1980-luvulla pidetyn sotaharjoituksen liepeillä rullaluisteli nuori nainen poninhäntineen.

Hän pyöritteli luistellessaan päätään edes takaisin kuin helmipöllö, mikä kiinnitti harjoitusjoukon huomion.

Tilanteeseen kuulumaton käyttäytyminen voi viitata ulkoisen tiedustelunkin läsnä oloon.

Ukrainalainen partisaanitoiminta oli äskettäin nostanut päätään Krimillä.

Nykyajan desantin ei tarvitse kätkeä laskuvarjoaan

Kun ennen desantti tuli alueellemme aidossa James Bond-hengessä kaukaa ilmoitse, ja vaikutti maan tasalla, niin nyt hän tulee kohteelle lyhytmatkalaisena maitse, ja vaikuttaa myös ilmoitse.

Desantin ei siis tarvitse nykyään kätkeä laskuvarjoaan, kun hän voi porvarillisesta asunnostaan karauttaa kohteensa läheiselle parkkipaikalle, mukanaan autossaan vaikkapa drone ja dynamiitti-pötköjä. Viime mainitut tullevat korvautumaan ohjattavilla ja tuhoavilla minilennokeilla.

Desantin kotipihan perunakellarista voisi löytyä aimo “amitoosa”-kätkö.

Liettuassa on kehitetty sähköinen dronen lamauttaja kilpajuoksussa tehon ja torjunnan välillä.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys tullee aiheuttamaan oman intressipiikkinsä ulkoisessa tiedustelussa, varsinkin mahdollisten liittotukikohtien tuntumilla.

Kansalaisvalppaus on paikallaan

Yleinen kansalaisvalppaus on tarpeen paikallispuolustuksen tiedustelun tukena.

“Pienet vihreät miehet” voivat olla, joukkoesiintymiselläänkin, helpommin tunnistettavissa kuin nykyaikainen sofistikoitunut desantti tai partisaani perin pyhäputsissaan.

“Puhu likalle lemmestä – vaikene sotilasasioista!” on edelleen tarpeen aseellisen henkilöstön kesken ja kansalaisten vuorovaikutuksessa, tähdentyen kriisiaikana.

Desantista Tuomari Nurmion laulun sanoin “Hän on täällä tänään”, jo.

Reino Laajaniemi

majuri evp.

Keskustelukerho Kymppikaartin puolesta

Hämeenlinna

Menot