Mielipide: En usko, että 30 km/t -rajoitus jäisi pysyväksi – Maine jäisi
Hämeen Sanomien artikkelin (12.5.) mukaan Hämeenlinnan keskustaa suunnitellaan nopeusrajoitukseltaan 30 km/t -alueeksi.
Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta, vähentää onnettomuuksia ja kehittää erityisesti heikoimpien ryhmien, kuten lapsien, iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia liikkua turvallisesti.
Nopeutta alentamalla halutaan vähentää liikenneonnettomuuksia, lisätä reagointiaikaa ja pienentää vahinkojen suuruutta.
”Haluamme kaupunkilaisilla olevan mahdollisuuden sanoa mielipiteensä. Tavoitteena on myös siirtää keskustan läpi kulkevaa liikennettä Paasikiventielle, joka on turvallisempi sekä kevyelle liikenteelle, että autoilijoille. Paasikiventien 50 km/t nopeusrajoitus säilyy ennallaan. Palaute viedään lautakunnalle, joka päättää asiasta.”
Tärkeimpinä liikennevalot Reskan risteyksiin
Tärkeimpänä pidän liikennevaloja Sibeliuksenkadun ja Kasarminkadun risteyksiin Reskalle. Lauantaisin, markkinapäivinä ja muina ruuhka-aikoina, saataisiin puretuksi Palokunnankadulle asti kehittyvät autojonot. Kävelijät kulkevat hämäläisellä hartaudella viis veisaten muusta liikenteestä ja bussiaikatauluista.
Kolmenkympin nopeutta käytetään tietyömailla ja pienehköillä asuin tms. alueilla, joissa ei ole muuta liikennettä. Liikenteen toimivuus on yksi perustekijöistä ja tukkeutuminen haittaa kaikkea.
Neljänkympin aluerajoitus palvelee paremmin, vaikka pääreittien nopeus 50 km/t on liikennereiteillä yleisin ja toimivin.
Suunnittelualueella nopeudet olivat kolmenkympin molemmin puolin, jollakin osin neljänkympin paikkeilla. Alhaiseksi koettu nopeus lisää enemmän röyhkeyttä ja kiilaamista kuin harkintaa ja reaktioaikaa.
En usko, että 30 km/t -rajoitus jäisi pysyväksi
Hämeenlinna oli viimeinen toriparkissa ja myös kävelykatu sattui väärään paikkaan. Yleisrajoituksen toteuttamisessa 30 km/t olisimme kenties ensimmäisiä. En usko, että rajoitus jäisi pysyväksi, maine jäisi.
Keskustan yhteydet kaupungin muihin osiin ja naapurikuntiin on avain PT-suunnittelulle. Kun runko on olemassa, niin muutosten hahmottelu auttaa ja ohjaa tulevaisuutta. Tiestöä ei päivässä rakenneta, mutta päätiet tulee päällystää ja suunnitella toimiviksi.
Ruotsalaiset pääsivät historiallisten ja rämisevien katukivien palvomisesta yhteispäätöksellä: Liikennetiet ovat liikenneteitä ja museotiet museoteitä.
Pahimmat kolaripaikat löytyvät tilastoista. Esimerkiksi Arvi Kariston kadun ja Raatihuoneenkadun risteys kaipaa ratkaisua. Sen löytymiseen asti tulee pyöräily ohjata muihin risteyksiin tai vaikkapa kaiteella keskittää kadun ylitys etäämmälle.
Säännöt ja niiden noudattaminen
Säännöt eivät auta, ellei niitä tunneta ja noudateta. Pyöräteillä autoilu on kielletty, joskus päinvastainen rajaus voi säästää vahingoilta.
Nuoruudessani näin Zürichissä liikennemerkin, joka kielsi pyöräilyn alle 12-vuotiailta. Perusteluksi kuulin, että vasta 10–12 -vuotiaana lapsi tajuaa lähestyvän auton nopeuden ja oppii varomaan. Pojat ajavat sokeasti auton eteen, tytöt taas odottavat kunnes etäisinkin auto on ajanut ohi.
Joskus Saksassa vuokrasin pyörän ja minut ohjeistettiin ajamaan jalkakäytävällä, koska eihän hullukaan pyöräile autotiellä. Pietarissa pyöräilijät ajoivat joko jalkakäytävällä tai ajotiellä. Istuskelin Nevskillä katselemassa liikennettä Heinätorin risteyksessä ja ihmettelin, miten hyvin se toimi ruuhkassakin.
Kiitän opettajia, jotka harjoittavat pyöräilyä oppilaiden kanssa. Sähköpyörien ja potkulautojen lisääntyessä pyöräily lisääntyy.
Toimivuuteen ja turvallisuuteen
En toki usko pyöräilyn kehittyvän Alankomaiden malliin, koska väestötiheys, maaston muoto ja satunnaiset talvet vaikuttavat, vaikka emme haluaisikaan. Kehittämisessä kannattanee pyrkiä toimivuuteen ja turvallisuuteen.
Häirikköinä pidetään myös ammattiliikenteen satunnaisesti pysäköityjä pakuja. Niille pitäisi varata sopivasti maalattuja ruutuja, ehkä väylätkin. Myös torin pysäköinti tarpeen mukaan rajattuna vapauttaisi ajotietä ja asukkaita.
Läpikulkevan liikenteen siirtoa Paasikiventielle kannattaa miettiä.
Voimakas vaikutus keskustassa asiointiin
Mikäli kyseessä on paikallinen asukas, hän on myös asiakas keskustassa. Edellinen siirto muuttamalla Raatihuoneenkatu kävelykaduksi vähensi reittiliikennettä noin kolmanneksen ja mm. päivittäistavarakaupoista jäi yksi jäljelle.
Koska kuulun heikoimpien ryhmään (81 v.), lonkkavikainen ja hankkinut leipääni busseilla, päätin kommentoida, vaikka tuskin näen toteutusta.
Ollessani kaupunginvaltuuston jäsenenä yhteensä 28 vuotta ja siitä suurimman osan teklan varapuheenjohtajana, tutustuimme ratkaisuihin eri kaupungeissa sekä Suomessa että Euroopassa.
Toivon hyvää suunnittelua ja vastuullista päätöksentekoa.
