Mielipiteet

Mielipide: Ennusteet ovat ennusteita, mutta silti luotettavinta tietoa ilmastonmuutoksesta

Muun muassa Latviassa on helmi-maaliskuussa mitattu lämpöennätyksiä. Väinäjoen jäidenlähtöä Orgen kaupungin kohdalla 1. maaliskuuta. Kuva: epa09045175
Muun muassa Latviassa on helmi-maaliskuussa mitattu lämpöennätyksiä. Väinäjoen jäidenlähtöä Orgen kaupungin kohdalla 1. maaliskuuta. Kuva: epa09045175

Matti Hietala kirjoittaa ilmastokriisiä vähätellen (HäSa 9.3.). Hänen mukaansa ilmastokriisistä puhuminen on liioittelua ja turhaa pelottelua. Hän yrittää piiloutua sivistyksen taakse kirjoittaessaan, että ”jokainen sivistynyt ihminen elää kohtuullisesti luonnonvaroja säästäen.”

Näin kenties on sikäli, kun ymmärrämme sivistyksen sellaiseksi yksilön ja yhteisön käyttäytymistä ohjaavaksi ajatteluksi, joka pohjautuu historian tuntemukseen, kaunokirjalliseen lukeneisuuteen ja ennen kaikkea kansainvälisen tiedeyhteisön tutkimukseen luottamiseen.

Tällaiseen sivistykseen ei kuulu populistinen kirjoittelu eikä akateemisesti tuotetun tutkimuksen vähättely. Tiedeyhteisön tuottamat parhaatkin ennusteet maapallon oloista vuosikymmenien päästä ovat toki vain ennusteita, mutta silti ne ovat luotettavinta tietoa, joita meillä tulevaisuutta koskien on saatavilla.

Sivistys on myös kriisissä, ei vain ilmasto

Hietalan kirjoitus nostaakin esille myös toisen vakavan kriisin, joka aikaamme leimaa: sivistyksen kriisin. Lasten ja nuorten lukuinto ja -taito etenkin sisällön osalta ovat heikentyneet huolestuttavasti.

Todellisen sivistyneen tiedon rinnalle tuotetaan ”vaihtoehtoista” – eli suomeksi valheellista – tietoa, johon osa ihmisistä päättää uskoa.

Hietalan mukaan emme voi omana elinaikanamme huomata merkittäviä muutoksia ilmastossa. Kuitenkin todellisuudessa ilmastonmuutos näkyy ympärillämme koko ajan.

1990-luvulla ei tarvinnut arvuutella joulun lumettomuutta

Omassa lapsuudessani 1990-luvulla ei tarvinnut arvuutella, onko jouluna lunta, toisin kuin jo nyt 30 vuotta myöhemmin omien lasteni kohdalla. Se, että tänä talvena on saatu hiihtää ja luistella ei tarkoita, että ilmastonmuutos olisi peruttu.

Lisäksi monilla alueilla maapallolla vaikutukset ovat huomattavasti rajumpia kuin Suomessa. Hietala kuittaa tämän toivottamalla ”hukkuvien saarten köyhät asukkaat” tervetulleiksi Suomeen.

Oman kulttuurin, historian, kansan ja kotinsa hylkääminen ja maapallon toiseen kolkkaan muuttaminen kun ei varmasti ole kenellekään ihan pikku juttu.

Ilmastonmuutos uhkaa monien lajien olemassaoloa

Hietala lisäksi sivuuttaa tekstissään sen valtavan tosiasian, että ilmastonmuutos vaikuttaa, ja usein nimenomaan vaikeuttaa, ihmislajin ohella myös tuhansien muiden maapallolla elävien lajien elämää ja elämään sekä uhkaa monien lajien olemassaoloa.

Tarvitsisimmekin nyt yhteisöllistä ajattelua ja tahtoa toimia muidenkin kuin oman itsensä – ja oman lajinsa – tulevaisuuden turvaamiseksi.

 

Hämeenlinnan kaupungin ilmastokoordinaattori:

On epäreilua vähätellä nuorten ilmastohuolta

Matti Hietala kirjoitti (HäSa 9.3.) vastauksessaan Eveliina Julkuselle (HäSa 6.3.), kuinka nuorten pelottelu ”ilmastokriisillä” on täysin turhaa. Hietalan mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista tiedetään vielä liian vähän ja IPCC:n skenaariot ovat epävarmoja.

IPCC eli kansainvälinen ilmastopaneeli on hallitusten muodostama toimielin, jonka tehtävä on arvioida puolueettomasti kansainvälistä ilmastotutkimusta ja muodostaa tästä tiedosta konsensus ilmastonmuutoksen tilasta.

On paljon synkempiäkin ennusteita

Koska IPCC ei sisällytä skenaarioihinsa kuin mahdollisimman varmaa tietoa ilmastonmuutoksesta, voidaan sen arvioita pitää konservatiivisina. Paljon katastrofaalisempiakin arvioita on olemassa.

Jos ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä 1,5 asteessa globaalisti, merenpinta nousee arvioiden mukaan n. 0,26–0,77 metriä vuosisadan loppuun mennessä. Jos ilmasto lämpenee kaksi astetta, on merenpinnan nousu noin 10 senttiä korkeampaa eli noin 0,36–0,87 metriä. 10 sentin ero ei kuulosta paljolta, mutta 10 cm merenpinnan nousu globaalisti tarkoittaa, että 10 miljoonaa ihmistä enemmän on vaarassa menettää kotinsa.

Valitettavasti ilmasto on tosin lämmennyt keskimäärin jo noin 1,1 celsiusastetta ja Suomessa lämpeneminen on ollut keskimäärin jo 2 astetta.

Nykyisillä toimilla ei rajoitu kahteen asteeseen

Valtioiden nykyisillä ilmastotoimilla lämpeneminen vuosisadan loppuun mennessä ei myöskään vaikuta pysähtyvän kahteen asteeseen, vaan se jatkuu noin 3–4 celsiusasteeseen.
Tämä tarkoittaa, että globaalisti merenpinta nousisi 2,5–5,5 metriä. Se tarkoittaisi satoja miljoonia ihmisiä, jotka joudutaan uudelleen asuttamaan jonnekin muualle.

Hietala kirjoittaa, että tarvittaessa voimme ottaa nämä ”hukkuvien saarten” ilmastopakolaiset vastaan. Geneven pakolaissopimus, joka määrittelee pakolaisuuden kriteerit, ei kuitenkaan tunne ympäristö- tai ilmastopakolaisuutta eli toisin sanoen, tällä hetkellä turvapaikkaa ei voida myöntää, vaikka ihminen olisi joutunut pakenemaan kotoaan ilmastonmuutoksen takia.

On myös vaikea kuvitella, kuinka esimerkiksi Euroopassa pärjäisimme satojen miljoonien pakolaisten kanssa.

Rikkaimmat kuluttavat eniten

Yhdyn Hietalan loppuajatuksiin siitä, että jokainen meistä voi elää kohtuullisesti. Todellisuus on kuitenkin se, että 10 prosenttia maailman rikkaimmista ihmisistä kuluttaa yli puolet maapallon luonnonvaroista ja tuottaa yli puolet maapallon ilmastopäästöistä. Tähän maapallon rikkaimpaan kymmeneen prosenttiin riittävät noin 2 500 euron kuukausitulot. Ehkä onkin mietittävä uudelleen, mitä kohtuullinen elämäntapa tarkoittaa.

Kriisin vähätteleminen ei ole hedelmällistä

Meillä on käsillä oikea ilmastokriisi. Sen vähätteleminen ei ole hedelmällistä, mikäli se halutaan ratkaista ja nykyinen yhteiskuntajärjestyksemme turvata.
Suomessa kasvavat maailman fiksuimmat nuoret ja he ymmärtävät ilmasto- sekä muiden kestävän kehityksen haasteiden vakavuuden. Siksi heidän osaamisensa ja tietämyksensä sekä siitä syntyvä huoli on otettava tosissaan. Nuorissa on tulevaisuus, mutta on aikuisten tehtävä varmistaa, että tuo tulevaisuus on myös turvattu.

Juuso Puurula
ilmastokoordinaattori
Hämeenlinnan kaupunki