Mielipiteet

Mielipide: Evolle Disneyland vai metsänhoidon osaamiskeskus?

Metsäalan koulutuksella on Evolla pitkät perinteet. Metso-koulutuspäivän osallistujia syyskuussa vuonna 2009, etelähämäläisten metsäammattilaisten joukossa japanilainen tohtori Ryo Kohsaka (etualalla). Kuva: Pirkko-Liisa Kastari
Metsäalan koulutuksella on Evolla pitkät perinteet. Metso-koulutuspäivän osallistujia syyskuussa vuonna 2009, etelähämäläisten metsäammattilaisten joukossa japanilainen tohtori Ryo Kohsaka (etualalla). Kuva: Pirkko-Liisa Kastari

Suomalaiset ovat hyödyntäneet vuosisatoja metsiään ottaen puutavaraa sieltä kunnioittaen metsää ja sen luontoa, siksi suomalainen metsänhoito on maailman kärkeä.

Evon alueelle 1850-luvulla perustettu kruununpuisto, nykyään retkeilyalue ja sen yhteyteen perustettu, alun perin metsänhoitajia kouluttava metsäopisto ovat kunniakkaasti jatkaneet tätä perinnettä.

Kaupungistumisen myötä käsitys suomalaisesta metsänhoidosta on hämärtynyt ja vääristynyt. Sitä on käytetty aatteellisesti viime aikoina hyväksi, kuten äskettäin tapahtunut Greenpeacen operaatio Evolla selkeästi osoittaa.

Metsänhoidon osaamiskeskus toisi laajasti lisäarvoa

Haluttaessa todella kehittää Evon retkeilyaluetta ja tuoda sille lisäarvoa tulee sinne perustaa kansainvälisesti ainutlaatuinen metsähoidon osaamiskeskus palauttamalla metsänhoitajan koulutus Helsingistä takaisin Evon metsäopistolle.

Tällaiselle metsänhoidon osaamiskeskukselle on tilaus, koska suomalaisten metsänhoidon tietämys on melkoisen retuperällä.

Tässä kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisessa osaamiskeskuksessa koulutettaisiin kolmen eri tason tutkinnon voimin metsäalan ammattilaisia aina käytännön metsänhoidon metsureista metsätieteen edelleen kehittäjiin, metsänhoitajiin.

Päivitettyä tietoa nykyisestä metsänhoidosta

Halutessaan Lammin lukio tai jokin muu lähiseudun lukio voisi hyödyntää tätä oppimiskeskusta kaksoistutkinnon muodossa, varsinkin nyt kun oppivelvollisuutta nostetaan 18 ikävuoteen. Tämä oppimiskeskus tarjoaisi todenmukaista päivitettyä tietoa nykyisestä metsänhoidosta sekä Suomen metsien todellisesta tilasta kaikille sitä haluaville.

Mikä voi olla parempi laaja-alaisen metsänhoidon yliopistollisen kampuksen sijainti kuin monipuolisten harjoitusmetsien keskellä Lammin Evolla, silti hyvien ja lyhyiden etäisyyksien päässä monesta Etelä-Suomen kaupungista ja maalaiskunnasta?

Lammin keskustan asuntoja voisi hyödyntää opiskelijoiden asumisen suhteen Evolle rakennettavien opiskelija-asuntojen lisäksi.

Hämeenlinnalle runsaasti myönteistä näkyvyyttä

Hämeenlinnan kaupungille hanke toisi myönteistä näkyvyyttä. Valtio on osoittanut moneen kehittämiskohteeseen näin korona-aikana lisärahoitusta, miksei siis myös metsänhoitajien koulutuksen siirrosta Lammin Evolle aiheutuviin kuluihin?

Metsänhoidon oppimiskeskuksen perustaminen Lammin Evon nykyisen retkeilyalueen yhteyteen parantaisi Evon palveluja ja toisi ainutlaatuista lisäarvoa jo nykyisen Evon retkeilyalueen käyttäjille.

Metsäluonnon lisäksi Evon retkeilyalueella kävijä näkisi erilaisia metsänhoitotapoja, joita metsänhoidon osaamiskeskus tekisi harjoitustöinä näytteille, muun muassa metsän kulotusta.

Metsänhoidosta on vientituotteeksi

Suomalaisen maailman huippua olevan metsänhoitotaidon voisi tuotteistaa Evolla vientituotteeksi varsinkin vietäväksi havu- ja lehtimetsävyöhykkeen maihin.

Metsänhoitajan tutkinnon palauttaminen ja oppimiskeskuksen perustaminen kehittäisi Evon aluetta edelleen kaikkien metsästä kiinnostuneiden olohuoneena ja laajentaisi suomalaisten tietämystä meille niin kansallistaloudellisesti tärkeistä metsistä ja niiden järkevästä hoidosta.

Lue myös: Kansallispuiston valmistelu on avointa ja osallistavaa (mielipide, 14.4.2021)