fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Evon tiedekansallispuisto on laajassa valmistelussa

Kaatunut puu Evon Kalliojärvellä marraskuun lopulla. Kuva: Soile Toivonen
Kaatunut puu Evon Kalliojärvellä marraskuun lopulla. Kuva: Soile Toivonen

Hämeen Sanomissa kerrottiin Evon tiedekansallispuiston perustamista koskeneesta tilaisuudesta, joka järjestettiin verkkokeskusteluna. Uutisesta (HäSa 10.12.) saattoi saada sen vaikutelman, että jossain olisi jo päätetty kansallispuiston alueen olevan kooltaan runsaat 7 000 hehtaaria.

Alueen koosta ei ole vielä mitään päätöstä, ja tiedekansallispuistoa valmistelevassa työryhmässä on tarkoitus keskustella muun muassa alueen rajauksesta. Kaikkien alueen toimijoiden näkökannat kuullaan ennen esityksen tekoa ympäristöministeriölle.

Artikkelissa mainittiin myös, että esitys koskee Syrjänharjun geologista muodostumaa, joka sijaitsee lähes kokonaan Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsän puolella. Aluetta ei ole missään vaiheessa ajateltu sisällytettäväksi kansallispuistoon.

Virheellisesti kerrottiin myös, että Helsingin yliopisto olisi tehnyt esityksen ympäristöministeriölle tiedekansallispuiston perustamisesta. Kyseessä on Kentällä-ryhmän ja Greenpeacen jäsenen laatima aloite, jonka Helsingin yliopisto, Museovirasto, elinkeinoelämän edustaja sekä ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt ovat allekirjoittaneet.

Verkkotilaisuuden keskustelu oli avointa, kunnioittavaa ja monenlaisia näkökantoja sisältävää.

Ensireaktiot ovat ymmärrettäviä

On ymmärrettävää, että ensireaktiona monilla alueellisilla toimijoilla ilmeni huolia ja kysymyksiä sen suhteen, kuinka erilaiset toiminnat ja intressit ovat yhdistettävissä kansallispuisto-ajatukseen ja kuinka suojelutoimet tulisivat vaikuttamaan paikallisiin elinkeinoihin, metsätalouteen, metsästykseen, harrastustoimintoihin ja vapaaseen liikkumiseen.

Vähintäänkin samassa mitassa nähtiin myös mahdollisuuksia ja hyviä asioita, joita tiedekansallispuiston perustaminen voisi tuoda alueelle.

Ainutlaatuista metsäluontoa Etelä-Suomessa

Etelä-Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen metsäluonnon suojeleminen, monimuotoisuuden edistäminen, luonnon resilienssin vahvistaminen ja alueen tunnettuuden ja näkyvyyden lisääntyminen – kaikkien näiden katsottiin tarjoavan paljon mahdollisuuksia ja tilaisuuksia myös alueen elinkeinoelämälle ja koko eteläisen Hämeen elinvoimalle ja kehittämiselle.

Kaukokatseisimmat keskustelijat näkivät Evon kehittämisessä kansallisen ja kansainvälisen haasteen sekä vastuun. Etelä-Suomen metsäpinta-alasta on suojeltu ainoastaan noin kolme prosenttia, ja uhanalaisista lajeistamme huomattava osa, noin kolmannes, elää ensisijaisesti metsissä.

Hajanaisista kohteista merkittävä kokonaisuus

Evon tiedekansallispuisto voisi yhdistäessään hajanaiset suojelukohteet yhtenäiseksi ja merkittäväksi suojelukokonaisuudeksi muodostaa koko maamme kannalta ainutlaatuisen luontoaarteen, joka Hämäläisten laulun sanoja mukaillen tulisi ”suloisen Suomen kalleimmaksi helmeksi”.

Evon alue tarjoaa poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat tiedekansallispuistoksi.

Tiedekansallispuistossa voitaisiin esitellä koululaisille, opiskelijoille ja muille vierailijoille tutkimusmenetelmiä ja -tuloksia todellisessa tutkimusympäristössä, hienon luontokokemuksen kera.

Puisto tarjoaisi aivan uudenlaisia mahdollisuuksia osallistaa kansalaisia tieteen tekemiseen, kertoa ja harjoittaa seurantaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä edistää tiedekasvatusta ja lisätä näin kaikkien toivomaa tieteen avoimuutta.

Ensi vuosi on tutkitun tiedon teemavuosi

Vuonna 2021 vietetään opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan julistamaa ”tutkitun tiedon teemavuotta”.

Mikä olisikaan parempi kansallinen vastaus tähän kuin uudenlaisen, avoimeen tietoon ja tutkimukseen sekä tulosten kansanomaiseen välittämiseen perustuvan tiedekansallispuiston perustaminen. Ajatus on jo nyt herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta.

Mutta mitään ei ole lyöty lukkoon vielä. Alueellisen työryhmän on tarkoitus käsitellä kaikkia avoimia kysymyksiä perusteellisesti eri osapuolia kuunnellen ja parasta ratkaisua hakien. Työryhmän esitys luovutetaan ympäristöministeriölle, joka valmistelee lakiesityksen eduskunnan päätettäväksi.

Menot