fbpx
Mielipiteet

Mielipide: Feministinen aluepolitiikka tukee Kanta-Hämeen kasvua – Kokeeko täysi-ikäistyvä nuori itsensä ylpeäksi kantahämäläiseksi?

Nuorten naisten muuttovalinnoilla on merkitystä maakunnan kehitykseen.

Vuonna 2021 valitut valtuustot ovat saaneet toimintansa kunnissa ja kaupungeissa käyntiin. Vaalikauden aikana valtuutetuilla olisi mahdollisuus profiloitua aluekehittäjinä tutkimalla feministisen aluepolitiikan mahdollisuuksia Kanta-Hämeessä.

Aluekehityksen konsulttipalveluja myyvä MDI on herätellyt päättäjiä feministisen aluepolitiikan merkitykseen. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, millaisia muuttovalintoja nuoret naiset tekevät täysi-ikäistymisen myötä.

Viime vuosikymmeninä suuret kaupungit ovat vetäneet puoleensa nuoria naisia. Koulutusmahdollisuudet ovat eräs syy muuttoon, mutta myös asenneilmapiirin, työmahdollisuuksien ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien katsotaan vaikuttavan muuttohaluihin.

Eräs tapa tarkastella nuorten naisten sitoutumishaluja kotiseutuunsa on arvioida sitä, millaisiin lasten ja nuorten harrastuksiin kunnassa käytetään rahaa.

Esimerkiksi jääkiekko on harrastus, jossa sukupuolijakauma näkyy monin tavoin. Vanhemmat tekevät toki päätöksen siitä, millaisiin harrastuksiin lapsiaan ohjaavat, mutta julkisten veroeurojen käytössä päättäjien olisi hyvä ymmärtää, tukevatko he rahallisesti kaikkien lasten ja nuorten harrastuksia vai kohdistuvatko tukieurot ensisijaisesti yhden sukupuolen edustajille.

Myös yritykset voivat sponsoritukipäätöksiä tehdessä pohtia, millaista ihmisjoukkoa rahallinen tuki palvelee.

Kesällä toimeliaat valtuutetut voisivat selvittää omassa kunnassaan vaikka seuraavia asioita: Tukeeko kunta lasten ja nuorten harrastuksia rahallisesti tai rakentamalla ja tarjoamalla harrastustiloja? Millaisia summia vuositasolla harrastusten tukemiseen kunnassa käytetään? Osallistuvatko kunnan lapset ja nuoret harrastukseen tasapuolisesti vai tavoittaako harrastus vain osan lapsista?

Jos tukieurot painottuvat vain tietyn sukupuolen edustajille, millaisia toimia kunnassa pitäisi tehdä, että myös muut lapset saisivat tukea harrastuksilleen?

Lasten ja nuorten kasvuvuodet vaikuttavat olennaisesti siihen, miltä oma kotiseutu tuntuu.

Kokeeko täysi-ikäistyvä nuori itsensä ylpeäksi kantahämäläiseksi, jolla on mielekästä vapaa-aikaa, paljon mahdollisuuksia ja vahva osallisuuden tunne?

Vai kokeeko hän, että oma kotipaikka on ankea tuppukylä, jossa ei ole mitään tekemistä ja josta pitää päästä muualle mahdollisimman äkkiä?

Kainuussa, jossa on pitkään kärsitty muuttotappiosta, on jo vuonna 2019 tarkasteltu rohkeasti feministisen aluepoliitikan mahdollisuuksia nuorten naisten sitouttamisessa.

Myös keskustapuolueen opiskelijajärjestö Keskustaopiskelijat on ottanut kantaa feministisen aluepolitiikan puolesta vuonna 2020.

Kuka tai ketkä rohkenisivat omassa kunnassaan selvittää, miten feministinen aluepolitiikka parantaisi Kanta-Hämeen kehittymistä ja kasvua?

Salla Brunou

Hattula

Menot