Mielipiteet

Mielipide: Hämeenlinna erottuu jo – Jos sulla on kiirus, älä vaan pysähry täälä

Hämeenlinnalaista elämänmenoa muutaman vuoden takaa: ihmisiä nousemassa bussiin Turuntiellä kauppakeskus Goodmanin pysäkillä. Kuva: Markku Tanni
Hämeenlinnalaista elämänmenoa muutaman vuoden takaa: ihmisiä nousemassa bussiin Turuntiellä kauppakeskus Goodmanin pysäkillä. Kuva: Markku Tanni

Kävin lauantaina tervehtimässä potilasta Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

Lähtiessäni pois tarkistin verkosta aikataulun ja menin hyvissä ajoin pysäkille. Tyhjällä pysäkillä vilkaisin aikataulua ja huomasin, että bussi oli näköjään lähtenyt jo pari minuuttia sitten.

Päätin kävellä alas Ahvenistontien pysäkille. Siellä olikin pysäkki täynnä hivenen kärsimättömiä ihmisiä. Muuan ystävällinen rouva valisti minua sanomalla, että pysäkkiaikataulut ovat juuri vanhentuneet.

Rouva kertoi ihmetelleensä asiaa kaupungin neuvontaan, jossa oli kerrottu, että pysäkkiaikataulujen vaihtaminen kuuluu liikennöitsijöille.

 

Bussiin noustessamme rouva vielä kysyi kuljettajalta, vaihtavatko kuljettajat kenties pysäkkiaikataulut uusiin. Kuljettaja naurahti iloisesti, ettei niitä kukaan vaihda ja tarjosi tuoretta aikatauluvihkoa rouvalle. ”Näitä saa kuljettajilta niin kauan kuin riittää ja keskustassa Kastellista”. Mitäpä siihen oli lisättävää.

Mielessäni käväisi ensiksi hiukan ilkeitä ajatuksia piittaamattomuudesta ja välinpitämättömyydestä.

Olin aikaisemminkin pannut merkille, että Hämeenlinnan joukkoliikenteen verkko- ja pysäkkiaikataulut ovat kyllä sukua toisilleen, mutta mitään identtisiä kaksosia ne eivät välttämättä ole. Sitten ymmärsin, että tätä asiaa pitääkin lähestyä sen myönteisen kulman suunnasta.

 

Kaikki Suomen kaupungit ja pienemmätkin kunnat etsivät tehokasta ja kehityksen kärjessä hohtavaa julkista kuvaa. Teknologian hallinta ja silmänräpäyksen murto-osaan mahtuva nopeus luovat kuvaa energisestä ja kaikkeen taipuvasta organisaatiosta.

Tuossa digiteknoinnovaatio-organisaatioiden mestarien liigassa on sellainen tunku, että kunnanisiä ja -äitejä käy päivä päivältä enemmän sääliksi.

Mitäpä jos Hämeenlinna ei yrittäisikään hampaat irvessä kilpailla samoilla mailoilla kaukalossa, jossa ei ole kunnolla tilaa kaikille yliopistokaupungeillekaan?

Entäpä jos rohjettaisiin brändätä Hämeenlinnaa asioilla, jotka täällä osataan?

 

Nostetaan esille tunnusmerkit, jotka hämeenlinnalaiset vuodesta toiseen mielipidekirjoituksissa tunnistavat omikseen: Kotikutoisuus ja kiireettömyys kunniaan. Hyväntahtoinen toistaitoisuus ja tärkeilemätön jahkailu osaksi Hämeenlinnan imagoa.

Pidetään päämme ylpeästi pystyssä – tai ehkä mieluummin vähän hyväksyvästi kallellaan ja nuokuksissa – esitellessämme kotikuntaamme Suomen johtavana manjana- ja soromnoo-kaupunkina. Leppoistaminen matkailuvaltiksi.

Hämeenlinnan sisääntuloväylien varsille voisi kaupungin rajalla olla kylttejä, joissa lukee: ”Hämeenlinna. Jos sulla on kiirus, älä vaan pysähry täälä”.