Mielipiteet

Mielipide: Hämeenlinna tarvitsee toimivan sairaalan – Onko Assi valmiiksi liian pieni?

Assi-sairaalan rakentaminen oli 4. toukokuuta alkamassa maanrakennustöillä Ahveniston pellolla Hämeenlinnassa. Kuva: Rauno Lahti
Assi-sairaalan rakentaminen oli 4. toukokuuta alkamassa maanrakennustöillä Ahveniston pellolla Hämeenlinnassa. Kuva: Rauno Lahti

Suomen sote -ratkaisua on sorvattu kuin Iisakin kirkkoa. Näkemyksiä on monenlaisia, valmistelu tuonut suuret kustannukset ja yksityisen sektorin sekä erityispalveluita tarvitsevien palvelut on unohdettu nykyisestä sote-luonnoksesta.

Hämeenlinna, aitona korkeakoulukaupunkina, pyrkii kasvamaan ja kehittymään HHT-kasvuakselilla.

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluessamme entistä useampi on valinnut kuitenkin terveydenhuoltolain mukaisen vapaan hoitopaikan valintaperusteella hoitavaksi sairaalaksi muun, kuin Kanta-Hämeen keskussairaalan tai Taysin. Tätä kautta on syntynyt myös laatukuiluja hoidon tasossa. Toki, hoidossa tulee ollakin porrastusperiaate.

Onko Assi-sairaala jo valmiiksi liian pieni?

On selvää, että sairaaloiden tulee profiloitua osaamisperustaisesti. Assi-sairaalaa suunniteltaessa ja rakennettaessa on tärkeää huomioida Riihimäen, Forssan ja hämeenlinnalaisten tahto.

Joidenkin hoitoalan ammattilaisten mukaan sairaala on jo valmiiksi liian pieni, etenkin, kun sinne ollaan siirtämässä terveyskeskuspalveluita myös Hattulan Pappilanniemestä.

On harkinnan paikka. Halutaanko meille syntyvän yleislääkäritasoista palvelua tuottava sairaala höystettynä muutamalla erikoisalalla vai aito erikoissairaanhoidon yksikkö?

Fimlab, Coxa ja Sydänsairaala puoltavat paikkaansa

Soten myötä Fimlab, Coxa ja Taysin Sydänsairaala ovat saaneet paljon keskustelua aikaan julkisuudessa. On varmasti totta, että nämä organisaatiot puoltavat paikkaansa, jatkossakin.

Toisaalta, yksittäisenä nosteena voisi nostaa esiin, että näitäkin palveluita tulisi edelleen kehittää sekä hoitopolkuja, etenkin harvinaisempien ja vaikeampien sairauksien suhteen selkeyttää. Esimerkiksi kliinisen hematologian osalta ei välttämä ole hyväksi, että kliininen työ ja laboratoriopalvelut ovat kaukana toisistaan.

Erikoissairaanhoidon ei tulisi mielestäni Kanta-Hämeessäkään olla pelkkää reaktiivista ”tulipalojen sammuttamista”, vaan Hämeenlinnan tulisi profiloitua aitona korkeakoulukaupunkina myös osaksi yliopistosairaalojen verkostoja sekä palveluita.

Biopankkinäytteen antaminen vei kahden päivän työn

Tähän konkretiaan päästäisiin hyvin aloittamalla esimerkiksi siitä, että mahdollistettaisiin esimerkiksi biopankki-toiminta ja tutkimus Kanta-Hämeessä. Tästä kun viime vuonna Fimlabin Hämeenlinnan yksikössä ei ollut kuultukaan, ja biopankkinäytteen antaminen lääketieteen tutkimuskäyttöön vaati lähes kahden päivän työn. Näin ei voi olla.

Hämeenlinna viihtyisänä kaupunkina ansaitsee uuden, toimivan ja tarpeeksi suuren sairaalan. Seinien painottamisen sijaan suunnittelun lähtökohtana tulee olla toimivat prosessit, osaavien lääkäreiden ja hoitajien houkuttelu sekä säilyttäminen Hämeenlinnassa sekä toimiva infra.