Mielipiteet

Mielipide: Hämeenlinnasta hidas ja rento – kuin paratiisikaupunki Ponteverde

Hämeenlinnan taidemuseon alue on hitauden keidas ja rauhan tyyssija keskellä kaupunkia. Kuva: Markku Tanni
Hämeenlinnan taidemuseon alue on hitauden keidas ja rauhan tyyssija keskellä kaupunkia. Kuva: Markku Tanni

Joku aika sitten ehdotettiin tällä palstalla, että parkkitalojen sijasta päättäjien olisi pohdittava ensin Hämeenlinnan keskustan yleiskonseptia tai sen luonnetta.

Onko se autoliikenteen ehdoilla rakennettu tehokas, intensiivinen urbaani tila vai Hämeen hitaiden omaperäistä brändiä: hillitty ja rento kaupunki jossa teemana on kulttuuri ja maisema?

Pari kolme sataa vuotta sitten rakennettu kaupunkimme keskusta oli suunniteltu ihmisille, ei autoille. Kävely oli silloin luonnollinen liikkumistapa.

Teknologisen kehityksen tarkoitus on tuoda elämään yhä enemmän mukavuutta. Haluamme päästä helposti autoilla ja hisseillä ovelta ovelle ja yhä uudet koneet tekevät työtä puolestamme, jotta meidän ei tarvitsisi käyttää lihaksiamme.

Samalla käymme säännöllisesti (autoilla) kuntosaleilla liikuttamassa kehoa koneiden avulla, ja vieläkin maksamme sitä.

Trendi on onneksi muuttumassa

Onneksi tämä trendi on muuttumassa. Kanadalaisen toimittajan Carl Honoren Hitauden ylistys (In Praise of Slowness) -kirjasta on tullut maailman bestselleri, joka on käännetty 35 kielelle, myös suomeksi.

Kirjassa kerrotaan mm. Italiasta syntyneestä kansainvälisestä Cittaslow eli hitaiden kaupunkien liikkeestä, jonka tarkoituksena on rauhoittaa kaupunkien elämää ja vapauttaa keskustat autoliikenteestä.

Kun lopultakin oivallettiin, että kiire ei ole onnellisen elämän resepti, satsattiin elämänlaatuun nopeuden sijasta. Liikkeen osallistuvat 262 pientä kaupunkia 30 maasta, Suomesta vain Kristiinankaupunki.

Ponteverda – paratiisikaupunki

Ehkä kuuluisin on noin 80 000 asukkaan espanjalainen Ponteverda, joka poisti autot isolta ydin-alueelta. Tämän jälkeen liikennekuolemat keskustassa putosivat nollaan.

Kadut on muutettu ja autojen viemä parkkitila on tarjottu ihmisille. Kehitettiin julkinen liikenne, tuotiin pyöräilijät ja jalankulkijat. Hiilidioksidipäästöt vähenivät 61 prosenttia. Muutos on tuonut kaupunkiin 12 000 uutta asukasta ja sitä nyt kutsutaan paratiisikaupungiksi. Projektin onnistumista kuvaa parhaiten se että kaupunginjohtaja on valittu uudelleen neljä kertaa.

Keskustoja on rauhoitettu muuallakin

Samantapaisia rauhoitettuja keskusta-alueita on luotu muissakin maissa. Niiden pinta-alat vaihtelevat noin 50 ja 200 hehtaarin välillä, joilla alueilla sallitaan vain tilapäinen huoltoliikenne. Esimerkkejä ovat Gent Belgiassa, Venetsia ja Varsovan vanha kaupunki-alue.

Kävely ei ole pahasta. Jos kävelemään ei pysty, itseohjautuvat pienet sähköiset minibussit on jo tänä syksynä Hämeenlinnassa menestyksellä kokeiltu ja parin vuoden kuluttua nämä voi tuoda reittiliikenteeseen.

On korkea aika irrottautua vanhasta oma auto -ajattelusta. Länsi-Euroopan maissa nuori sukupolvi suosii yhä vähemmän auton omistamista.

Hämeenlinna rennompaan suuntaan!

Myös Hämeenlinna voi kehittyä rennompaan suuntaan. Kaupungissamme on poikkeuksellisen hienot maisemat ja puistot, joten missä viipyvät rantakahvilat, kioskit, pergolat, penkit tai kävely-bulevardit? Ihmiset oleskelevat paikoissa, jotka on tehty viihtyisiksi.

Kulutuksella ja niin sanotulla ostovoimalla on rajansa. Kun päättäjät ovat siirtäneet kaupat pois vanhasta keskustassa (ensin Tiiriöön ja sitten Goodmaniin), on turha odottaa, että uudet kaupat tulevat elävöittämään tyhjän Reskan, varsinkin kun Tiiriöön myönnetään edelleen rakennuslupia.

On etsittävä muita Hämeenlinna-teemoja ja muuta toimintaa. Sellaisia saattavat olla vaikkapa keskiaika, kulttuuri tai jääkiekko.

Kysytään nuorilta – heitä varten tuleva keskusta rakennetaan ja heidän elämään ihanteet ovat taatusti erilaiset kuin nykyisten päättäjien. Ideat eivät varmasti lopu.