Mielipiteet

Mielipide: Hämeenlinnan päätöksentekoon on vaikea luottaa

Hämeenlinnan vuoden 2007 asuntomessualuetta, Harvoilanmäkeä. Iso-Harvoinlantien (etualalla) jatko on jäänyt takavuosien suunnitelmaksi. Kuva: Rauno Lahti
Hämeenlinnan vuoden 2007 asuntomessualuetta, Harvoilanmäkeä. Iso-Harvoinlantien (etualalla) jatko on jäänyt takavuosien suunnitelmaksi. Kuva: Rauno Lahti

Kun kaupunkilaiset menettävät luottamustaan päätöksentekoprosessiin, voivat välilliset vaikutukset olla paljon merkittävämpiä kuin mitä erilaisilla brändäys-kampanjoilla voidaan korjata.

Tällä hetkellä veronmaksajien on vaikea luottaa siihen, että hämeenlinnalaisessa virkamiesvalmistelussa ja päätöksenteossa on logiikkaa tai että se on luotettavaa.

Perustelut ontuvat, ne muuttuvat lennossa sekä asioita valmistellaan ja esitellään vaillinaisesti.

Messualueelle rakentamisen ratkaisi markkinointi

Otan kaksi esimerkkiä. Omakotitalon rakentaminen on merkittävä henkilökohtainen investointi. Omalla kohdallammekin päätöstä rakentaa Hämeenlinnaan ja tietylle alueelle edelsi kaavoituksen tutkintaa ja vaihtoehtojen punnitsemista.

Vuoden 2007 asuntomessualueelle rakentamisen ratkaisi markkinointi: meille luvattiin luonnon keskellä olevaa asumista palveluiden läheltä.

Kaavassa näkyivät laajat omakotitaloalueet, metsä- ja maataloutta, vahvistettavaa liikenneinfraa sekä uusia koulurakennuksia.

Rakentamisen kustannukset nousivat muun muassa siksi, että vieressämme kulkeva Iso-Harvoilantie oli tuolloin kaavoitettu muutettavaksi päätieksi Vanajanlinnalle, mikä edellytti seinärakenteilta normaalia järeämpää äänieristystä.

Heräämme asvalttiaseman käryyn

Nyt heräämme useina aamuina Velssin asvalttiasemalta tulevaan vahvaan käryyn ja isolle osalle ulkoilualueista kuuluu murskaamon jyske.

Kaavassa olleesta liikenneinfran vahvistamisesta näkyy toistaiseksi surkuhupaisasti kaupungin yksi suurimmista liikenneympyröistä – keskellä ei mitään muistuttamassa siitä, että sen suunnan tonttikauppa lienee tyrehtynyt.

Me kannoimme messualuerakentamiseen liittyvät riskit eli omalta kohdaltamme se tarkoitti vuosien remontteja, oikeustaistelua ja rahan menoa, liian nopealla tahdilla messuille valmistuneen talon takia. Kaupunki puolestaan ei pitänyt messumarkkinointiin liittyviä lupailujaan.

Emme voineet kuvitella katkuja alueellemme

Perusteluna asvalttiaseman ja murskaamon sijoittamiselle lähelle omakotitaloalueiksi kaavoitettuja alueita on esitetty muun muassa se, että tällä sijainnilla saadaan helposti asvalttia niille alueille, joissa tiestöä korjataan.

Matka ei olisi ollut merkittävästi pidempi teollisuusalueilta, joissa haju- ja meluhaittoja on jo, ja asuminen kauempana.

Me tiesimme saavamme Hätilän kovapanosammuntojen paukkeen ja silloin tällöin pelloille levitettävän lannan hajun, mutta asvalttiaseman katkuja emme voineet mitenkään kuvitella tälle alueelle.

Koulupäätöksiä ontuvilla perusteluilla

Kouluverkkouudistus tuo niin ikään esille sen, että Hämeenlinnan kaupungin päätöksenteossa kiirehditään, tehdään päätöksiä ontuvilla perusteluilla ja kyseenalaisella valmistelulla.

Lukiokoulutukseen liittyvä veivaaminen aloitettiin kymmenisen vuotta sitten ja sen jälkeen lukioita ollaan oltu yhdistämässä, ne on kertaalleen liikelaitostettu, yhdistämissuunnitelmat peruttu, yhdistämissuunnitelmat otettu jälleen tarkastelun alle, lukiot on siirretty koulutuskuntayhtymän alaisuuteen ja nyt viimeisimpänä Hämeenlinna aikoo muuttaa lukiokoulutuksen koko muun toisen asteen ohessa osakeyhtiöksi.

Työntunteja mennyt hukkaan suunnattomasti

Jo pelkkiin peruuntuneisiin yhdistymisten valmisteluihin sekä koulujen markkinoinnin uudistamiseen on mennyt suunnattomasti henkilökunnan työtunteja ja jälleen – uskottavuutta päätöksenteon taustoihin.

Kouluverkkouudistusten perusteluissa ei ole pitkän tähtäimen logiikkaa. Alun perin toisen asteen osalta argumenttina oli muun muassa se, että kursseja voitaisiin valita ristiin ammatilliselta ja lukiopuolelta.

Opettajat yrittivät tuoda esille, ettei ole tarkoituksenmukaista uusia koko palettia siksi, että muutama nuori ehkä ottaa kurssin jostain muualta kuin omasta koulusta.

Taustalla onkin ollut aivan muuta

Sittemmin on toki selvinnyt, että taustalla on jotain aivan muuta. Kun ensi kerran kuulin yhdistämisajatuksia sekä avointen oppimisympäristöjen muodostamisvisioita, ihmettelin jo silloin, kuinka on mahdollista, että Hämeenlinnan kaupungin koko kouluverkko laitetaan uusiksi lähinnä sillä perusteella, että valmistelevalla virkamiehellä on tekeillä väitöskirja avoimiin oppimisympäristöihin liittyen.

Nyttemmin julkisuuteen on tullut ilmi, että kyseessä on ollut myös kaupallista toimintaa. Yrityksen referenssien hankinta ja toisaalta kaupunkiin rakennettavien koulujen käyttäminen oman yrityksen markkinoinnissa tai tutkimusaineiston hankinnassa herättivät hämmennystäni jo tuolloin.

Hämeenlinna kärkenä kokeilemassa?

Hämeenlinna tuntuu haluavan olla valtakunnan kärkenä kokeilemassa vähintäänkin kyseenalaisissa asioissa kuten lukiokoulutuksen osakeyhtiöittämisessä. Miksi?

Toistaiseksi perusteluna on ollut kustannusten alaskirjaus kahtena tilikautena. Pitkällä tähtäimellä kustannukset tulevat nousemaan.

Voitaisiinko kuitenkin kokeilla vetovoimastrategiana valmistelun ja päätöksenteon luotettavuutta ja loogisuutta? Se saattaisi pitkällä tähtäimellä toimia taloutta eheyttävänä. Jokainen kaupungin päätöksentekoon luottava veronmaksaja on rahanarvoinen.

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic