Mielipiteet

Mielipide: Hämeenlinnalaisten hoitajien hätä – Kolme saattaa tehdä terveysasemalla kahdeksan työt

Sairaanhoitajia työssään syyskuussa vuonna 2015. Kuva: Seppo Pessinen
Sairaanhoitajia työssään syyskuussa vuonna 2015. Kuva: Seppo Pessinen

Kevät terveydenhuollossa oli poikkeusolojen vuoksi pitkä ja raskas. Kaupungin sote-henkilöstö joutui venymään, osa äärimmilleen, ja kouluttautumaan lyhyellä varoitusajalla uusiin tehtäviin.

Me hoitajat päiväkodeissa, terveysasemilla, Vanajaveden sairaalassa, oppilaitoksissa, neuvoloissa, kotihoidossa ja suun terveydenhuollossa jaksoimme poikkeusaikaa, koska ajattelimme sen olevan väliaikaista, mutta tämä syksy on kuitenkin osoittautunut vielä kevättäkin haastavammaksi.

Me olemme väsyneitä ja sairauslomia on paljon. Työmme on monin tavoin kuormittavaa, eikä resursseja yksinkertaisesti ole riittävästi paikkaamaan kertynyttä hoitovelkaa.

Lakisääteisiä palveluita kuntalaisille

Monet kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista ovat lakisääteisiä palveluita suoraan kuntalaisille, ja kun henkilökuntaa ei ole, tarkoittaa se palveluiden vähenemistä ja viivästynyttä hoitoon pääsyä. Tämä puolestaan hankaloittaa vaivojen hoitoa ja lisää kustannuksia muissa palveluissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa.

Koronatilanteen takia olemme joutuneet toistuvasti perumaan asiakkaiden jo sovittuja aikoja ja tarjoamaan uusille avuntarvitsijoille ”ei oota”.

Terveysasemilla ei ehditä vastaamaan kaikkien asiakkaiden takaisinsoittopyyntöihin ja tekemään näin hoidontarpeen arviointia.

Kolme on hoitanut Viipurintiellä kahdeksan työt

Viipurintien terveysasemalla on ollut päiviä, kun tiimin kahdeksasta hoitajasta töissä on ollut vain kolme, jotka sitten hoitavat kaikki päivän työt.

Vanajaveden sairaalassa on ollut altistumisia, mutta hoitajat on velvoitettu käymään tartuntatautiviranomaisen määräämästä karanteenista huolimatta töissä.

Joudumme useissa kaupungin toimipisteissä tekemään työtämme jatkuvasti arvojemme vastaisesti, koska resurssit eivät riitä. Myös sijaisista on pulaa koska sijaismäärärahoista on monessa paikassa vähennetty.

Leikkaus ennaltaehkäisystä ei ole säästöä

Samaan aikaan vakansseja vähennetään ennaltaehkäisevässä työssä. Ymmärrämme säästöpaineen, mutta ennaltaehkäisevästä työstä vähentäminen ei ole todellista säästöä.

Ei ole oikein, että säästöt revitään kaupunkilaisia hoitavien ihmisten selkänahoista venyttämällä jaksamistamme äärimmilleen.

Kuka teitä sitten hoitaa, kun huonot työolot ovat ajaneet nykyiset hoitajat pois alalta eikä uusiakaan tekijöitä saada tilalle, kun vasta muutaman vuoden työelämässä olleet hoitajatkin uupuvat?

Työnantajan on tunnustettava hätämme

Hämeenlinnan kaupungin on työnantajana tunnustettava hätämme, taattava työllemme riittävät resurssit ja pidettävä jatkossa parempaa huolta jaksamisestamme, jotta voimme turvata kuntalaisille kuuluvat lakisääteiset palvelut.

Nyt jo painitaan hoitotakuiden ja määräaikojen kanssa, jotka eivät toteudu, koska hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi.

Lounastauotkin käytetään usein työasioihin

Aivan alkajaisiksi taakkaamme pitäisi vähentää ottamalla pois puolen tunnin pakolliset palkattomat lounastauot, tai vähintäänkin taata, että tällainen tauko on todella mahdollista pitää.

Työn sujuvuuden kannalta työntekijät joutuvat monissa paikoissa käyttämään lounastauon työasioiden hoitamiseen. Ennaltaehkäisevän työn resurssit on pidettävä vähintään tällä tasolla. Ennaltaehkäisevä työ säästää kustannuksia, etteivät kuntalaiset joudu kalliimpien palveluiden piiriin.

 

Hämeenlinnan kaupungin  vastaus (3.12.2020):

Karanteeniin tai eristykseen määrättyjä ei velvoiteta töihin

Kiitämme Hämeenlinnan kaupungin Tehyn ammattiosasto 305:n puheenjohtajaa Sari Nurmista tärkeän asian esiin nostamisesta (HäSa 2.12.). Kaupungin henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on olennaista, jotta voimme tässä poikkeustilanteessa toimia ja siitä selvitä.

Tilanne on vaatinut jo pitkään kaupungin henkilöstöltä venymistä, ja sitä arvostamme. Yhdessä toimien voimme tässä onnistua.

Haluamme mielipiteestä nostaa esiin ja korjata kohdan koskien väitettä karanteeniin määrättyjen hoitajien velvoittamisesta työssäkäyntiin. Kommentoimme myös Viipurintien terveysaseman resurssikysymystä vastauksemme lopussa.

Vanajaveden sairaalan henkilökunnan koronatartunnat johtuivat siitä, että erikoissairaanhoidosta siirretyn potilaan koronatartunnasta ei tiedetty ajoissa, vaan häntä hoidettiin ennen tartunnan toteamista ilman asianmukaista suojautumista.

Sittemmin sairaalassa oli hoidossa yhteensä 3 koronapositiivista potilasta. Henkilökunnan suojaus aloitettiin heti, kun tieto potilaiden koronapositiivisuudesta oli tiedossamme. Osaston koko henkilökunta testattiin kolmeen kertaan, ja osa henkilöstöstä määrättiin altistumisen vuoksi tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

Koronapositiiviset henkilökunnan jäsenet määrättiin eristykseen, heille tehtiin asianmukaiset todistukset, ja he jäivät kotiin.

Muu selkeästi altistumaton henkilökunta määrättiin karanteeninomaiseen työhön, eli he kävivät töissä suojautuen asianmukaisesti ja vapaa-ajallaan välttivät muiden kuin perheenjäsenten kohtaamista. Tämä oli varotoimenpide, ei tartuntatautilain mukainen karanteenipäätös.

Näin ollen varsinaiseen karanteeniin määrättyjä työntekijöitä ei ole määrätty työhön, kuten kirjoituksessa väitettiin.

Viipurintien terveysaseman tiimien henkilöstöresurssia on hyvä tarkastella kokonaisuutena. Tehtäviä hoidetaan yli tiimirajojen yhteisvastuullisesti esimerkiksi silloin, jos jossain tiimissä on henkilöstövajetta.

Juha Tiainen
terveysjohtaja
Outi Hämäläinen
avosairaanhoidon ylilääkäri
Hämeenlinnan kaupunki,
terveyspalvelut

Menot